sunnuntai 6. elokuuta 2017

Hukaton kakkonen

 Totta kai minä haluan lähteä mejä-kokeeseen. Ihan... kohta...

Tänään oli minun elämäni toinen mejä-koe voittajaluokassa. Laukauksensietotestiin mennessä juntturoin vähän vastaan. Tulin epäluuloiseksi, kun sanottiin, että meidät 7 mäyräkoiraa vietäisiin saunan taakse ammuttaviksi. Emäntä joutui siinä sitten kaikkien kerholaisten edessä kiskomaan minut väkisin narustani puuhun kiinni.

Voi Lucy-neiti. Ei laukauksensietotestissä ammuta ketään kohti!

Ei niin. Kyllä minä sen sitten muistin ja istuin ihan nätisti puun juurella.
Ilma oli aika epävakaa ja välillä satoi lähes kaatamalla. Onneksi sade hieman taukosi siksi aikaa, kun oli minun jälkeni vuoro. Vai taukosiko? En siinä vaiheessa enää kiinnittänyt säähän niin paljoa huomiota. Keskityin täysin verijäljen seuraamiseen. Jäljelläni oli pelkästään ensimmäisellä osuudella 8 ojan ylitystä! Ei ihan kaikkein helpoin jälki minulle senkään puoleen, että välillä oli melkoisia heinämättäitä, jotka hidastivat muutenkin hidasta kulkuani, mutta muuten oikein kelpo jälki.

Näin kaikki lopulta tapahtui:


Niinpä niin. Olin liian hidas ja aika ylittyi. Lisäksi en tänään muistanut pysähtyä makauksille yhtä huolellisesti kuin yleensä, joten pisteet eivät riittäneet ykköstulokseen. Tulos se on kuitenkin tuo kakkonenkin, enkä tehnyt yhtään hukkaa, vaan löysin sorkalle yhtä varmasti kuin aina ennenkin! Tuomari kehui minua tarkkanenäiseksi jälkikoiraksi, jonka pitäisi vain nostella jalkojaan hieman rivakammin. (No niin ja merkata niitä makauksia pysähtyen tai selvästi nuuhkien...)


Minä sain ykköstuloksen.

Etkä saanut.

Varmasti sain! Minäkin löysin sorkan ja olin paljon nopeampi.

Et sinä osallistunut kokeeseen.

Ai en vai! Kuinka minä sitten kuljin myös koejälkeä, löysin kaikki makaukset ja selvitin kulmat?

Sattuiko siinä jäljellä olemaan muita hajuja veren lisäksi?

No oli siinä Emännän haju. Ja Kalevi-herran haju. Hänen emäntänsä haju ja sitten vielä kahden muun naisen hajut...

Sinä olit mukana purkamassa Kalevin jälkeä. Kalevi sai siltä jäljeltä ykkötuloksen ja valioitui Suomen jälkivalioksi. Sinä olit vain harjoittelemassa. Eikö niin, että sait jauhelihaa kaikilla makauksilla?

Taisin minä saada... Ja Emäntä kehui kovasti, jos nuuhkin niitä ensin itse ja sitten sain heti jauhelihaa. Ehkä se sitten oli vain harjoitus... Mutta minä olin todella erinomainen ja yhdellä kulmalla Emäntä olisi eksynyt, jos minä en olisi ollut mukana kertomassa, mihin suuntaan jälki jatkuu!

12 kommenttia:

  1. Onnea kummallekin, niin kisaan osallistuneelle kuin harjoittelemassa olleelle. Me kannustetaan aina teitä kumpaakin ja annetaan teille joka kisan parhaat pisteet. Aina. Kaikissa kisoissa ja kokeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos varauksettomasta luottamuksestanne! :D Yritämme olla sen arvoisia. ;)

      Poista
  2. Hianot suaritukset, kumpaseltakin! Onnee hirmeesti ja kaikkee hyvää sekä varsinkin jauhislihaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kaikessa tekemisessä pitäisi olla aina palkintona jauhelihaa raakana! Tai nakkeja. ;)

      Poista
  3. Onnittelut hienosta suorituksesta Lucy-neidille! ja tietysti myös hyvästä harjoituksesta Ronille. Kyllä te olette hyviä jälkikoiria! Nyt sitten vain syksyllä metsälle! t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Päästäisiinkin joskus oikeasti metsälle! Meidän Emäntä ei uskalla meitä yksin laittaa menemään eikä ole tutkapantojakaan... mutta jos jollakulla käy vahinko ja tulee haavakko, niin sitä voidaan lähteä etsimään liinan päässä. :)

      Poista
    2. Kertokaapa sille emännälle, että moni seura kaipaa nykyisin koiria ja porukkaan pääsee, vaikka ei itse metsästä vaan on vain "koiramiehenä". t. Eka
      ps. Niitä pantoja saa kaupasta :)

      Poista
  4. Onnea Onnea ! Teillä on varmaan jo ison huoneen kokoinen palkintokaappi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Mejä on siitä hauska laji, että kaikki tuloksen saaneet saavat yleensä jonkun palkinnon. Ei tarvitse olla edes porukan paras.

      Poista
  5. Paljo onnee! Kommee on tuas palakinto.Ja jaaheliha vielä lisänä, nam :) Tiälä vuan katellaan ihavvähä katteissaan nuita hienoja suorituksija. Meekäläenen ku on kunnostaatunna vuan tuolla mansikahhaestelupuolella viimeaekona :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tärkeää se on mansikoidenkin haistelu! :)

      Poista