lauantai 28. syyskuuta 2019

Ruskaretkiä mäyräkoirilla


Kaverikoiratoiminta jatkui taas kesätauon jälkeen. Kävin tapaamassa lapsia hyvän ystäväni Snoopyn kanssa. Me olemme Snoopyn kanssa hyvä tiimi. Hän on aktiivinen ja leikittää lapsia ja minä kerään rapsutukset rauhallisilta kavereilta.

Samana päivänä Emäntä oli ilmoittautunut työpaikkansa tyky-kävelylle, joten me jaoimme Lucy-neidin kanssa tehtävät vahvuuksiemme mukaan ja minä lähdin mukaan kävelylle. Oli onni, että teimme näin päin, koska Emäntä ei ollut ottanut aivan tarkkaan selvää, millaisesta kävelystä oli kyse ja kävi ilmi, että geopark-kohteeseen ei mennytkään vielä polkua. Kuvassa takanani näkyy hieman loivempi kohta (eli kohta, jossa ei ole pystysuoraa kalliota), josta kiipesimme kuin oravat rinnettä ylös mäen päälle. Nousukohtaan päästäksemme kuljimme rantakivikossa, joka oli niin hankalakulkuinen, että Emäntä joutui välillä nostelemaan minua kiveltä kivelle, kun mäyräkoiran töppöjaloilla ei olisi päässyt hyppimään kaikkien esteiden yli. Onneksi harjoittelimme tätä jo Norjan matkalla alkukesästä.



Mäen päältä aukesi kyllä hienot näkymät, mutta minä olisin ollut hieman kiinnostuneempi hyvistä riistatuoksuista. En saanut lähteä metsälle. Taaskaan.



Matkalla näimme myös upeita kallioseinämiä. Luonnonsuojelualueessa on vain se huono puoli, että kukaan ei käy korjaamassa maahan kaatuneita puita, joten liikkuminen oli todella hankalaa varsinkin, kun olin sidottu hihnalla Emäntään.



Torstaina kävimme rally-tokotreeneissä ja kävi ilmi, että Roni oli unohtanut seisomisen. Se oli surullista katsottavaa. Hän läpsähti aina istumaan pyllylleen. No ei siitä sen enempää... Riittääpähän harjoiteltavaa, ettei käy elämä tylsäksi.

Sinä et ole juuri parempi! Sinä et osaa jäädä seisomaan Emännän eteen!

Se on aivan eri asia! Jos minua on kolme vuotta palkattu edessä ISTUMISESTA, niin miksi vaihtaisin toiminnan yhtäkkiä edessä seisomiseen?

Tänään teimme aamulenkin läheisellä polkureitillä. Reittiä oli ehostettu uusilla opasteilla ja merkitty uudestaan maalitäplillä vanhan nauhamerkinnän sijaan.


Meidän mielestä koiralenkkeilijät oli huomioitava myös, joten me lisäsimme omat koirakansalle tarkoitetut hajumerkit kuonon korkeudelle.

 Lucy was here.

Roni was here too.






Oli upea aamupäivä kipitellä kalliorantoja, hiekkarantoja ja muinaisrantoja. Kuvassa tosin vain kallio- ja hiekkaranta, kun Emäntä totesi, ettei muinaisranta näyttäisi kuvassa mäntymetsää kummemmalta.


Muitakin oli liikkeellä kauniin syksyisessä säässä, mutta hyvin mahduttiin kaikki metsään.


Onko ketään kotona?!

Emäntä yritti jarrutella tehdäkseen valokuvatutkielmaa aiheesta "Vanha hylätty vene", mutta me kiskottiin vain eteenpäin, joten sinne sai vene jäädä rauhassa keräämään sammalta vielä seuraavaan kuvauskertaan.

Yritätkö sinä kuvata täällä jotain heinien hentoa kellertävää ruskaa ilman mäyräkoiria?
Ai näiden heinienkö?

Välillä hörpättiin vettä järvestä. Uimatreenejä ei taideta enää tänä syksynä pitää, vaikka minä välillä toivorikkaana seurasin, kun Emäntä kaiveli reppuaan. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt tällä kertaa sorsaa eikä noutodummya vaan pelkästään vesipullo.


8,5 kilometriä taittui iloisesti ja sen jälkeen oli mukava köllötellä kotona lauantaipäivää vietellen.

12 kommenttia:

  1. Olipa tyky-kävelyllä komeat maisemat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä hieno kokemus, vaikka erilaiset kengät olisi voinut laittaa jalkaan, jos olisi tiennyt, ettei polkua olekaan tällä retkellä. :)

      Poista
  2. Voe turkanen etton ollunna kommeet maesemat ruskaretkellä! Ja nuin pitkän matkan ootta vielä siellä jaksanna. Meeltä oes jiännä jo alakuusa matka vaekka maesemat kyllä oes hookutellukkii. Lie unj maestunna reessun jäläkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emäntä oli ovela ja teetti meillä pitkän lenkin heti aamupäivästä, niin loppupäivästä ei tarvinnut enää puuhata mitään. ;)

      Poista
  3. Me päästään kans meidän emännän TyKy, KiKy ja HyKy (vai mitä ne oli) päiville! Kun emäntä sanoi, ettei se tuu muuten, vähentäkää vaikka palkasta. Kun ei se raaski viedä meitä taas hoitoon. Joten sen pomo sanoi, että mekin saadaan tulla mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan aika usein oltu myös mukana tämmöisissä ulkoilmassa tapahtuvissa työjutuissa. Ei tarvitse olla niin kauaa yksin kotona ja onhan meistä aina iloa muillekin. Kiva, että teidän emännälläkin on ymmärtäväinen pomo. :)

      Poista
  4. Kuvat todella korkeaa tasoa, maisemat ja koiruudet ei tuosta enää voi kauniimmaksi tulla!!
    Meillä on nyt elämä sekaisin, mutta siitä vähän tarkemmin omassa blogissamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Käytiin heti katsomassa, mitä on tapahtunut. Todella surullinen juttu. :(

      Poista
  5. Teillä on tosi toimiva tiimi Snoopyn kanssa, toinen tekee työt ja toinen lunastaa palkinnot (rapsutukset) :)
    Upeat maisemat tyky-retkellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei ehkä pidä paljastaa Snoopylle, että se tekee enemmän työtä kuin parinsa, kun se on niin tyytyväisen oloinen roolissaan. ;)

      Poista
  6. Miten kauniin upeita kuvia! Ja maisematkin tuolla retkellä olivat parhaasta päästä. Hienoa, että tykyilemään pääsee mukaan myös nelijalkaiset. Plussaa tuollaisille työnantajille!

    Hipun ja Mytön emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaisessa ulkoilmatykyssä ei onneksi ole allergiavaaraa. :)

      Poista