torstai 19. joulukuuta 2019

Sydämen asialla

Jostain syystä meille sattuu nykyisin vain huonoja ajokelejä. Eilen kamalassa tuiskussa käytiin naapurikaupungissa, koska minulla oli nyt se sydänultra.

Eläinlääkärin pihassa olin innoissani, kun vain minä pääsin autosta ja Roni jäi odottamaan, mutta kun pienen pissailukävelyn jälkeen kuljimme uudestaan auton ohi, yritin päästä takaisin autoon, koska ajattelin reiluna koirana, että nyt voisi olla Ronin vuoro tästä eteenpäin. Emäntä kuitenkin ohjasi minut sisään eläinlääkärin ovesta.


Lyhyen odottelun jälkeen menimme pieneen huoneeseen eläinlääkärin kanssa. Emäntä juoruili ensin kaikkea minun "liian hyvästä" ruokahalustani ja niin pois päin ja lääkäri tutki minua pöydällä. Hänkin totesi sydämestäni kuuluvan sivuääntä, mutta ääni kuului ilmeisesti vain yhdestä kohtaa. Meidän mäyräkoirien pitkästä vartalosta johtuen ilmeisesti myös meidän sydämemme on hieman pitkulainen ja näin ollen oli onnellinen sattuma, että edellinen eläinlääkäri sattui painamaan stetoskooppinsa juuri oikeaan kohtaan, että sattui kuulemaan sivuäänen.

Näiden alkututkimusten jälkeen minä luulin, että homma olisi ohi, mutta lääkäri avasikin tutkimuspöydästä epäilyttävän luukun. Minä kipusin Emännän syliin siksi aikaa, kun lääkäri haki hoitajan avuksi ultraamiseen. Tämän jälkeen minulta ajeltiin kainalokarvat (ensimmäistä kertaa elämässäni) ja sitten minun piti pötköttää pöydällä siten, että sydän oli pöydässä olevan aukon päällä. Hoitajalle tämä oli varmaan päivän helpoin tehtävä, kun Emäntä piti pääpuoltani paikallaan eli käski minun olla aloillani, ja hoitajan tehtäväksi jäi rapsuttaa kankkuani toimituksen ajan. Lääkärikin kehui lopuksi, kuinka kiltisti olin tutkimuksen ajan ja minä kiitin häntä pienellä nenän lipaisulla.


Jos olisin osannut kiljahdella, niin olisin iltakävelyllä kiljahdellut hangessa hyppiessäni. Lumi tuntuu kylmältä paljasta ihoa vasten!

Ultrassa kävi ilmi, että minulla on vikaa vasemmassa sydänläpässä. Se fuskaa hieman ja päästää verta väärään suuntaan. Eläinlääkäri mittaili vasenta sydämen eteistä ja totesi, ettei se ole vielä laajentunut eli sydämessäni ei ole vajaatoimintaa. Kurja juttuhan tämä on, mutta iloinen uutinen oli kuitenkin se, etten tarvitse lääkitystä ainakaan vielä. Tässä vaivassa lääkitys ei kuulemma auta ennaltaehkäisevästi, vaan lääkitystä käytetään vasta, kun vaiva alkaa oireilla. Emännän tehtävänä on nyt tarkkailla hengitystiheyttäni, väsymistäni, läähättämistäni ja mahdollista yskimistäni. Aivan kuin hän ei jo muutenkin tarkkailisi jokaista askeltani, niin nyt vielä jokaista hengenvetoanikin...

Toistaiseksi jatketaan siis entiseen malliin eli minä saan päättää lenkeillä vauhdin ja suunnan ja sen, missä sääolosuhteissa viitsin lenkkeillä.

Ihan oikeastiko lääkäri määräsi, että sinun täytyy Lucy-neiti pysähtyä lenkillä odottamaan jokaista vastaantulijaa tai takaa kävelevää ihmistä?

Suunnilleen niin. No hän sanoi, että pitää liikkua normaalisti, kuten tähänkin asti, että pysyn kunnossa, mutta liian kylmällä ja kuumalla lenkkeilyä pitää välttää. Se on helppo homma, kun en muutenkaan suostu kävelemään kylmällä tai kuumalla. Harrastuksiin ei tullut mitään rajoituksia, että voidaan jatkaa treenaamista, kuten ennenkin. Kontrollikäynti on puolen vuoden päästä.

Itse otettua kuvaa tämän pystin kanssa ei vielä ollut otettukaan.

Kyllä meille varmaan vielä jotain pokaaleja mahtuisi...

Näin mahtava talvi tuli eilisen aikana!

12 kommenttia:

  1. Nyt vuan semmosta ommaan tahtiin männöö toellaannii. Hyvä kuitennii ettee mittää liäkettä tarvihe vielä. On sulla Lucy kuitennii kultanen syvän vaekka sielä läppä vähä valskoohhii <3
    Hieno homma että saetta lunta! :) Mualima näättää ja tunnustaa paljo mukavammelle ku on lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iivari! Sinullakin on kultainen sydän! :) <3
      Kieltämättä olen pikku hiljaa saanut neuvoteltua aika kelpo etuudet itselleni ja oikein lääkärin määräämänä. Emännän ei auta kuin seurata tahdissani. Näin lumen tultua askeleeni on kyllä tavallista kepeämpi, kun lumella on niin kiva lenkkeillä. Tänäänkin riehaannuin välillä aivan laukkaamaan. :)

      Poista
  2. Hyvä kun nyt on tiedossa minkä asteinen vaiva ja milloin pitää alkaa lääkitsemään.
    Kirsu pystyssä vaan kohti uusia seikkailuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei tässä vielä onneksi olla lusikkaa nurkkaan heittämässä. Iloisesti vaan etiä päin niin kauan kuin elonpäiviä riittää. :)

      Poista
  3. Hyvä, että sydän tutkittiin. Todella kurjaa, että pientä viilunkia löytyi. Mutta nyt vaan leppoisia lenkkejä omaan tahtiin. Hyvä uutinen sekin, että voit jatkaa niitä mieluisia harrastuksiasi entiseen malliin.

    Kivaa joulunalusaikaa teille ja meidän likoilta paljon terkkuja!

    Hipun ja Mytön emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lucy onneksi on luonnostaan rauhallinen ja osaa huolehtia itselleen sopivasta vauhdista. :)

      Mukavaa joulunaikaa teillekin! :)

      Poista
  4. No mut hei, Lucy-neiti, uutiset oli parempia ku osasitte oottaa. Elo jatkuu samalviisiin ja simmottist. Rauhallista menoo vaan, ja tiätty ny sul on mainio mahollisuus saaha kaikkee kivaa, joten käytähän kaikki säälispisteet hyväkses.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu pahempaa pelättiin, joten näin on oikein hyvä. Valtani pompottaa mestareita on nyt lähes ääretön! ;)

      Poista
  5. Harmillistahan se on, kun joku paikka falskaa, mutta hyvä juttu on, ettei sinun tarvitse harrastuksia vähentää. Nyt on sulla ihan lääkärin määräys itse määrätä tahtisi ;) Kepeitä tassuja ja oikein hauskaa joulun aikaa teille kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mukavaa joulun aikaa teillekin! :)
      Täällä tassu nousee lumisissa kohdissa kepeästi ja loskaisissa hitaammin. :D

      Poista
  6. Pitipä oikein tarkistaa, että minkä ikäinen Lucy nyt on ja sehän onkin Mestan kanssa samana vuonna syntyneitä. Toivotaan, että sydän pelittää vielä mahdollisimman pitkään ilman lisäongelmia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Mestahan onkin vain muutaman kuukauden Lucya nuorempi.
      Sydänvaivat ilmeisesti ovat yksi harmillinen tyyppivika mäyräkoirissa (jonka sain vasta nyt tietää), mutta toivotaan tosiaan, että tällä sydämellä pääsisi vielä pitkälle. :)

      Poista