Loma maalla

- Olimme muutaman päivän lomalla maalla Paremman Mestarin kanssa. Maalla on vain yksi iso talo, jossa ihmiset ja koirat ovat, eikä tällaista korkeaa taloa kuin koti on. (Joihinkin huoneisiin koirat eivät saa mennä. Tai eivät saisi. Olen joskus ollut siinä paikassa hoidossa ja sen huoneen ovi oli jäänyt auki, jossa on suurin vuode. Ryömin peiton alle ja nukuin ihanasti pää tyynyllä koko päivän!) Piha on erityisen mukava, koska siellä saa juoksennella vapaana. Ihmiset ilmeisesti ajattelevat, että aita pihan ympärillä tekee siitä turvallisen. No käytännössä itse nautin kyllä enemmän sisällä nahkasohvalla makailusta ja vatsarapsutusten kerjäämisestä.

- Minä olin käytännössä koko ajan ulkona! Siellä pihalla oli hirven sorkkia ja keppejä. Terassin alle pääsee kaivamaan hiekkaa ja keskellä puutarhaa oli jännittävä hulmuava valkoinen kangas. Juoksin sen läpi monta kertaa ihan vain huvikseni! Ja Roosa-täti on aivan paras! Hän jaksaa painia tuntitolkulla! (Paitsi joskus hän kiipeää koppinsa katolle makaamaan, eikä halua painia...)

- No Roosa on ok. Hänessä on vain vähän se ärsyttävä piirre, että hän on vanhempi narttukoira. Ja on jotenkin niin... narttu.

- Itse olet vanha narttu!

- Roni! Nyt kunnolla!

- Joka tapauksessa. Kävimme heti pitkällä kävelyllä ja näimme erikoisia eläimiä. Kun Roosan emäntä kysyi niiltä: "Kuka haluaa kuivaa leipää?" Ne kaikki  vastasivat: "Mää! Mää! Mää!" Yritin itse pysyä vähän loitommalla näistä 'lampaista', mutta Roosa-tätiä pidetään ilmeisesti nälässä, kun se yritti kerjätä emännältään kuivaa leipää kilpaa lampaiden kanssa!
   Keskiviikkona kävimme toisessa kivassa paikassa, nimittäin mökillä!

Roni putosi heti ensimmäisenä rantatöyräältä lampeen.

- Enkä pudonnut! Menin ihan tarkoituksella uimaan!

- Näytti siltä, että oli aika kiire takaisin rannalle...

- No vesi oli kylmää. Ei huvittanut uida kauaa...

- Mökillä ihmiset alkoivat suorittaa toimintoa nimeltä 'siivous' ja jostain syystä siihen kuuluu, että koirat eivät pääse sisälle mihinkään mökkiin. Oli pihallakin ihan hyvä olla. Painittiin vähän Ronin kanssa ja sitten aurinko onneksi paistoi, niin saattoi sen paisteessa köllötellä kuistillakin. Illalla Roni kävi. Missäs sinä Roni kävitkään?

- Krhmätsäreissähm-hm

- Missä? Kerropas millaista siellä oli?

-Kävin emännän kanssa mätsäreissä. Jos tahdot tietää. Ja siellä meni ihan hyvin. No oli vähän outoa ilman sinua Lucy-neiti, mutta kyllä se nyt niinkin meni.

- Niin sinä taisit olla aika varovaista ja nöyrää poikaa siellä?

- No mitäs sitä nyt ylimääräistä hillumaan. Näin yhden aika mukavan mäykkytytön. Ja yhden ihan ok pojankin. Kävin muutaman kerran kehässä. Pennuissa ja mäykkyspesiaalissa... Eihän noista suurta menestystä tullut, mutta yritä itse näyttää hyvältä, kun samalla julmetusti kakattaa! Ja ne vieraat ihmiset kopeloivat joka paikkaa ja haisevat vieraalle... Ei sellainen ole oikein meikäläisen paikka.

- Torstaina käytiin sitten sellaisessa paikassa kuin lintutorni. Roosa-täti sai kiivetä ylös asti ja olisi me mäykytkin sinne kipaistu, mutta ei laskettu.

Lintutorniin mentiin pitkospuita pitkin.

Paluumatkalla käveltiin vielä monen monta mutkaa ja mäkeä ja kierittiin vähän mulloksellakin ja kahlattiin ojassa ja kun lopulta päästiin taas mökille oli kuulemma kävelty yli 8 kilometriä. Mökillä pistettiin vielä vähän painiksi. Sama 'siivous' jatkui yhä ja meille mäykyille tarjottiin ulos sängyksi jotain koria. Siis jotain koiransänkyä! Mutta kyllä se nyt menetteli, kun siinä oli kuitenkin tyyny pohjalla ja aurinko paistoi kuistille koriin, eikä kerran mihinkään sohvalle päässyt (muka jotain multaa turkissa...).

- Olisin minäkin voinut siinä korissa torkkua.

- No ei siihen nyt kuule vaan oikein mahtunut KAHTA koiraa!
   Loma oli todella mukava, mutta kyllä jatkuvasti ulkona oleminen ja valppaana pysyminen on rankkaa puuhaa. Perjantaina maattiin vain koivet kattoa kohti kotona, milloin emäntä ei pakottanut ulos pissalle tai lenkille.

- Joo oli kivaa! Ja heti ollaan valmiita menemään uudestaan, kun vaan päästään.