maanantai 22. elokuuta 2016

Ihmiskokeita


"Tässä puhuu Tohtori Kynsi (kuva yllä). Minut ja apulaiseni (ja veljeni) Sylvester (kuva alla) on lähetetty planeetallenne tutkimaan ihmisolentoja.


 Tarkkailemme pääsääntöisesti kahta ihmisolentoa, jotka asuvat hirsisessä laboratoriossamme, mutta saimme nyt määräyksen emäaluksestamme tehdä joitakin sosiaalisia kokeita, joita varten manipuloimme ihmiset kutsumaan sukulaisihmisiä luokseen.
    Eräs testikappaleista oli mm. allerginen kissoille, joten tarkoin suunnitelluissa koeolosuhteissa apulaiseni Sylvester kävi puhtaaseen nukkumisympäristöön vintille varistamassa joitakin karvojaan tämän testikappaleen vuoteeseen.
    Teidän Emäntänne aistien tarkkavaisuutta unen aikana testattiin kokeessa, jossa hän nukkui tuvan lattialla ja apulaiseni Sylvester kävi läpi yön tunnin välein syömässä kupistaan raksuja. Emäntänne reagoi n. 30 %:iin ruokailuista.
    Lisäksi tarkkailimme ihmisolentojen kanssakäymistä ja muita sosiaalisia tapoja. Toistaiseksi ei ole ilmennyt mitään todisteita sen puolesta, että ihmisolennot olisivat millään tavalla erityisen älykkäitä, mutta meitä kissoja, ja miksei teitä hieman yksinkertaisempia koiriakin, palvelevana alempana rotuna, ihmiset ovat ihan kelvollisia.

"Koska me pääsemme palaamaan kotiplaneetallemme, Tohtori Kynsi?"
"Älä hötkyile Sylvester. Ei näitä kokeita suoriteta vuodessa tai parissa. Voimme joutua työskentelemään lajimme hyväksi vuosikymmeniäkin, mutta onneksi ruoka täällä on hyvää."
 Kiitos ihmisenne lainasta. Ai niin, jos hänen hampaassaan ilmenee vihlontaa, niin asensimme hänelle lähettimen poskihampaaseen, joka mittaa hänen syömänsä ruuan ravintoarvoja ja nauhoittaa hänen keskustelujaan. Lähettimen voi käydä poistattamassa hammaslääkärissä parin viikon päästä."

No niin koeihmiset. Voisitteko jo poistua.
Emäntä oli koko VIIKONLOPUN poissa ja me oltiin kotona Mestarin kanssa. Emäntä yritti lepytellä meitä tämmöisillä leluilla: uudella frisbeellä ja patukalla.


Olihan ne kivoja leluja... Mutta ei tarvitsisi silti lähteä tuolla tavalla pois päiväkausiksi!


Koirapuistossa patukka oli jo oikeastaan tosi kiva lelu ja Emännän poissaolo enää kaukainen painajainen.



Vähän hölmöä oli se, että Lucy-neitikin tykkäsi niin paljon uudesta patukkalelusta. Voitte kuulla suoran palautteeni videoilta.



Minäkin vähän yllätyin, kuinka kivaa minusta olikin leikkiä lelulla pitkästä aikaa!


10 kommenttia:

  1. Onpa tosi kiva patukka! Kyl kelapais meikäläisellekin, jos vain olis paikka, missä sen kanssa vois ulkona leikkiä. Palvelijatar lukee tukka pystyssä Tri Kynnen ja vejesä Sylvesterin ihmiskokeista. Miettii mitä kokeita mahtoi aikanaan Sen persialaiskissa tehdä maanpäällä ollessaan. Heti alkoi jotakin Sen hammasta vihloa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän persialaiskissakin ole tehnyt oman osansa kissaheimon hyväksi, josta palkaksi on päässyt nauttimaan kotiplaneetastaan. Kissathan eivät voi ottaa mukaansa tällä planeetalla käyttämäänsä ruumista, joten se jää aina jälkeen, kun kissat vihdoin pääsevät palaamaan kotiinsa. ;)

      Poista
  2. Aika jänniä ihmiskokeita !
    Täälläkin huushollissa on samanlainen lelupaatukka, tuntuu olevan kestävää laatua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tietää, että on kestävää laatua! Uusihan tuli korvaamaan edellisen (toisenmerkkisen) patukan, jonka joku oli saanut kaluttua päästä auki...

      Poista
  3. No, onneksi emäntänne kuitenkin joutui tuollaiseen ihmiskokeeseen poissaolonsa ajaksi, joten voitte hykerrellä tyytyväisinä. Ei hänellä varmasti helppoa ollut. Saitte sentään tuliaisia! Meidän äippä ei tunnu edes muistavan minua kun on poissa. Tuliaiset ovat huudelleet vähyydellään viime aikoina. t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän tästä olisi vielä puuttunutkin, että hänellä olisi ollut KIVAA ilman meitä. Saattaisi vielä lähteä uudestaan. Toisaalta tuliaisille on aina tilaa... ;)

      Poista
  4. Hei Lucy ja Roni! Kiva, että olette vierailleet meidän plokissa. Me aletaan seuraamaan teitä ja liitetään teidän ploki meidän "näitä seuraamme" -listalle. Emännällä on ollutkin mielessä, että pitäisi vähän päivittää sitä listaa, kun yksi seuratuista on valitettavasti kuollut, yksi lopettanut plokkaamisen ja muutama hiljentynyt muuten vaan. Mutta jos olette lukeneet meidän plokia, niin nyt on aika vaikeat hetket, kun meidän mummu (emännän äiti) on niin kamalan sairas... Mutta päivä kerrallaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan välillä käyty kurkkimassa teitä jo aiemmin, mutta alettiin jokin aika sitten seurata aktiivisemmin, kun kaivattiin lisää luettavaa ja teidän blogi vaikuttaa kiinnostavalta. :)

      Ikävä kuulla, että mummu on sairas. :( Voimia teille ja kotijoukoille!

      Poista
  5. Oho, kylläpä Lucy-neiti haki reippaana lelkun. Hiano homma! Me ei kyl haluttas tavata tota tohtori Kynttä... ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lucy-neitikin osaa yllättää joskus. :D
      Meistä myös kissat on arveluttavia. Jopa pelottavia. Mieluiten ei tavattas sellasia ollenkaan.

      Poista