sunnuntai 9. heinäkuuta 2023

Kesä tähän asti

 Roni: Ihan ensiksi täytyy todeta, että Emäntä ei ole ollut aivan paras mahdollinen itsensä tänä kesänä, minkä huomaa päivitysaktiivisuudesta, mutta rauhakseltaan täällä päivä kerrallaan elellään. Minulle tämä on sopinut oikein hyvin, mutta Demo on välillä melkoinen riiviö, kun ei ympärillä ei ole riittävästi säpinää.

Demo: Tämä on minun ensimmäinen kesäni ja minä haluaisin tehdä KAIKKEA!


Roni: Katsohan poikani, metsälenkillä on tärkeää viilentää itsensä ja juoda aina, kun se on mahdollista.

Demo 10 kk

Katkenneiden kesäkukkien mysteerikin ratkesi sitten lopulta...

Roni: Onhan tässä jonkin verran ohjelmaakin ollut. Kesäkuussa olimme mm. Moonan ja Ninnin luona useaan kertaan. Yhden kerran taisimme kyllä olla ilman Emäntääkin. Olimme heidän kanssaan mökillä, niin en sillä tavalla laittanut merkille, oliko Emäntä paikalla vai ei, mutta kun menimme heidän kotiinsa ja Emäntä ei löytynyt vielä sieltäkään useamman päivän jälkeen, niin Demolta pääsi jo pienet ikäväitkut ja hän yritti pyrkiä ihmisten sänkyyn nukkumaan. Tulihan se Emäntäkin lopulta ja kaikki oli taas hyvin.

Kesäkuussa minä kävin vielä toisissa mejä-kokeissa. Sellainen ennennäkemätön asia tapahtui, että juuri koepäivää edeltävänä yönä Emäntä oli niin sairas, ettei hän pystynytkään lähtemään minun kanssani kokeeseen. Onneksi Moonan ja Ninnin isäntä oli ollut hänen apunaan jälkiä tekemässä, joten lähdinkin sitten isännän kanssa. Minulle sillä ei ollut niin väliä, kenen kanssa menin kokeisiin. Vaikka emme olleet koskaan jäljestäneet yhdessä isännän kanssa, niin minä olen kuitenkin jäljestänyt lukuisia kertoja, hän on liikkunut metsässä kymmeniä vuosia ja yhdessäkin olemme lenkkeilleet ja touhunneet koko minun ikäni, niin koe meni oikein hyvin: sain tuloksen VOI1 ja 43/50 pistettä.

Roni: Sinä taidat Emäntä tarvita vielä kolmannen tyynyn tänne sänkyyn, jos haluat yhden omankin pääsi alle...


Roni: Juhannusta vietettiin yhdessä mökillä. Olin ahkerasti lempiharrastukseni suppailun parissa aivan ensipumppauksista lähtien.

2½ lapinkoiraa
Moona on Demolle isosisko ja esikuva.
Kun Moona tekee Demolle punkkiratsian turkkiin, Demo ei väräytä viiksikarvaansakaan.

Video 1: Poikain iltauinti

Video 2: Moona auttaa Demoa



Roni: Sitä vaan tässä katselen, ettei joku sattuis olemaan uimaan tai suppailemaan menossa...?

Roni: Käy vain Emäntä siihen jalkopäähän kiepille. Kyllä tähän varmasti kolmaskin vielä mahtuu nukkumaan.

Roni: Yhtenä päivänä Moonan ja Ninnin emäntä piti siivouspäivää ja imuroi koko talon. Demo ei pelännyt imuria, mutta jotenkin sattui aina lojumaan sen tiellä. Niinpä pirpana löytyi lopulta makaamasta näin:

Demo: Saisko tässä edes hetken rauhassa silmäänsä ummistaa...

Demo: Tällä lenkillä minä olin kahdestaan Moona-tädin kanssa. Haastavassa kalliolouhikossa hänen emäntänsä päästi hänet poikkeuksellisesti irti hihnasta kulkemisen helpottamiseksi. Ja voi jumpe, mikä seikkailu siitä tulikin! Moona vainusi heti jonkun riistan ja minä syöksyin hänen perässään metsään. Hänen emäntänsä huusi meitä molempia, mutta koska Moona ei kuunnellut, niin minäkään en. Tulimme todella leveän ojan luo ja Moona-täti loikkasi toiselle puolelle. Minä en oikein päässyt virtaavasta vedestä yli, joten palasin huhuilevan ihmisen luo. Minä jouduin sitten naruun, mutta Moona-täti oli jatkanut matkaansa ja lopulta hänen haukkunsa kuului puolen kilometrin päästä naapurin varastosta. Naapurin kissa Maukka kuului siellä myös sylkevän painokelvottomia säkeitä, mutta emäntä ei saanut Moonaa käskemällä ulos ja ovi oli lukossa. Hän joutui käydä pyytämässä naapureita sisältä talosta avaamaan varaston oven. Tosin sillä aikaa Moona tulikin jo itse pois ja yritti pyrkiä heille sisään siinä toivossa, että siellä olisi lisää kissoja. Moona-täti on niin rohkea!

Roni: Koska Moonan menojalka niin usein vipattaa, niin useimmiten lenkkeilemme tällä tavalla, että hän johtaa joukkoa flexin mitan päässä ja muu seurue tulee hän kintereillään.


Roni: Sitten meillä on ollut tavallisia kotipäiviä.

Demon bravuuri: Ruoka ja vesi lähellä.

Roni: Yhdellä lenkillä löydettiin pirpanan kanssa ihanan pehmeän tuoksuva supin kakka. Pyörittiin siinä miehissä oikein olan takaa ja vähän korvallisenkin. Onnistunut oman hajun peittäminen päättyi desinfioivaan shampoopesuun suihkuhuoneessa. Kyseessä oli Demon elämän ensimmäinen vaahtopesu ja itkuhan siinä pikku jantterilta taas pääsi.

Ronin bravuuri: ympärillä on yli 100 neliötä tilaa, mutta mukavin lepopaikka on tämä pieni kuljetusboksi.

Roni: Tämä ei itseasiassa ole minun luuni. Minä söin jo omani. On vain hauska tehdä pirpanalle jäynää, kun se ei uskalla ottaa omaansa tästä minun kuononi alta.

Demon ärsyttävä tapa kakkia keskelle tietä. Kirjaimellisesti.

Roni: Perjantaina käytiin tervehtimässä meidän toisia tyttöystäviä Snoopya ja Nasua. Mehän olemme Snoopyn kanssa myös kaverikoirakollegoja ja hyviä ystäviä jo vuosien takaa. Meidän kohtaamisemme eivät nostata suuria tunteita, mutta tämä Snoopyn pikkusisko Nasu on aikamoinen terrierityttö. Hän kyykytti Demoa 100-0 joka käänteessä ja en voi sanoa, ettenkö vähän olisi naureskellut partaani, kun pirpana sai välillä käsilaukusta.


Vauhtia oli sen verran, että yhteiskuvaa Nasusta ja Demosta oli mahdoton saada.

Roni: Käytiin myös yhdessä uimassa. Kun meidän Emäntä heitteli leluja veteen, niin siinä vaiheessa jo vähän tämänkin veteraanin veri lämpeni. Demo partioi ennemmin rannalla, mutta minä yritin uida leluille kilpaa terrierityttöjen kanssa. Nasu on aivan ilmiömäinen vesipeto. Hän lähti rannasta jopa minua innokkaammin lelun perään, ainakin jos innokkuutta mitataan äänitehosteilla: hän ei varsinaisesti haukkunut vaan KIRKUI koko matkan lelulle, että hän varmasti ehtisi sinne ensin. Ja yleensä hän ehtikin.
Nasu 1., Roni 2. ja Snoopy 3.


Roni: Koska oli vain kaksi lelua ja kolme uimaria, niin välillä kaksi koiraa joutui tuomaan yhtä lelua. Snoopyn kanssa sekin sujui ihan sovinnossa.

Roni: Emäntä on yrittänyt opettaa Demonsterin syömään marjoja laihoin tuloksin. Metsämansikoista minäkään en välitä, mutta mustikat maistuvat minulle hyvin. Meidän syljeskellessä mansikoita Emäntä tuhisi, että kyllä ei olisi Lucy-neiti jättänyt mansikoitakaan syömättä...



Mukavaa heinäkuun jatkoa kaikille!
Palaamme linjoille, kun palaamme.