Sivut

sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Syksyn kulkua

Lucy: Syksy on lipunut eteen päin pikku hiljaa. Aamulenkeillä on ollut vielä useimmiten valoisaa, mutta yleensä väärä suunta.

Miksei voida jatkaa tähän suuntaan?! Kaikki kivat jäljet johtavat tänne päin...

Lucy: Iltalenkeillä on yleensä pimeämpää.

Rohkeasti vain...

Lucy: Viikonloppuisin on luksusta, kun saa lenkkeillä valoisan aikaan ja usein myös metsässä ja vähän vapaammin oman mielen mukaan.

Ninniä ja Moonaa on nähty myös välillä viikonloppuisin.

Täällä kotopuolessa on myös etsitty ja löydetty uusia kivoja lenkkireittejä. Yllättävä tapahtuma oli, että tuolla pellon reunassa, keskellä ei mitään, oltiinkin yhtäkkiä poikittain pyöräilijän edessä kaikkine flexihihnoinemme... Onneksi pyöräilijä huomasi meidät jo aiemmin, joten Emäntä ehti kelata meidät pois edestä. Ei arvattu, että siinä kulkee poikittain pyörätie.

Lucy: Ninni ja Moona olivat meillä yhtenä viikonloppuna kylässäkin. Kerran aiemmin meillä tuli Moonan kanssa vähän sanomista täällä meillä. Hän sai siitä hyvästä muistutuksen asemastaan paitsi minulta, niin myös hänen omilta ihmisiltään, koska hekin olivat sillä kertaa paikalla. Nyt Moona oli hyvin nöyrä alamainen, eikä itse asiassa meinannut uskaltaa tulla ovesta sisään, koska... no minä vähän niin kuin seisoin oven raossa poikittain edessä... Emäntä kutsui hänet sitten ohitseni sisälle, niin enhän minäkään Emännän mahdille mitään voi. Minunkin oli sitten vain annettava hänen olla. Nykyisin Moona kyllä osoittaa nöyrää alamaisuutta minulle jo minun pienimmästä kurkkuäänteestäni, joten tilanne on rauhoittunut.

Ninni löysi itselleen pedin työhuoneesta.

Moona joutui lauman alimpana tyytymään vähän vaatimattomampaan petiin. Tai taisi hän yön viettää keittiössä divaanilla. Hän yritti tulla ihmisten sänkyynkin, mutta Mestarin mielestä hän oli liian iso sinne.

Vierailun syynä oli, että Emäntä käytti lapinkoirat rallytokokisoissa. Ronikin oli ilmoitettu, mutta aiemmin viikolla Roni onneton juoksi aamulenkillä johonkin risuun, joka tökkäsi häntä silmään ja sitä lääkittiin varmuuden vuoksi tipoilla. Lääke oli dopingia, joten kisaosallistuminen oli peruttava.

Vain kolme tuntia myöhemmin myös Moona osasi rentoutua kisapaikalla...

Lucy: Rallytokossa on ollut ilmeisesti vaihtelevasti tuuria tänä syksynä. Ninni on saanut neljännen eli viimeisen koulutustunnuksen eli RTK4-tunnuksen. Moona on saanut RTK2-koulutustunnuksen ja aloittanut kisaamisen voittajaluokassa. Tänään hän olisi onnistuessaan voinut saada seuraavan eli RTK3-koulutustunnuksen, mutta hänellä oli kuulemma karannut mopo käsistä, kuten ihmiset kuvainnollisesti sanovat. Hän olisi halunnut käydä kunnioitavasti tervehtimässä tuomarin, ajanottajan ja sihteerin, mutta Emäntä oli pysäyttänyt hänet kovalla komennolla (siitä oli tuomittu miinuspisteitä -3 KOV eli kova komentaminen... vaihtoehto olisi ollut kehästä karannut koira ja hylkäys eli vain huonoja vaihtoehtoja, joista tämä ehkä oli paras). Moona oli kuitenkin sen verran pahastunut komentamisesta, ettei ollut tehnyt loppuja tehtäviä enää oikein. Tuloksena siis Moonan ensimmäinen nolla.
     Ninni ei ollut mahtunut mukaan kisaan ja Ronin nolla nyt ei ole enää mikään uutinen. Hän kävi hakemassa nollan mäyräkoirien rotumestaruuskisoistakin neljän tunnin yhden suuntaisen ajomatkan päästä. Sattuuhan noita... Mutta on hänelle sattunut tänä syksynä yksi hyväksyttykin tulos, ettei hän nyt aivan kelvottoman huonokaan ole.

Roni pääsi mukaan aurauskeppitalkoisiin. Hänellä oli oikein työnjohtajan liivit päällään.

Minä ole lenkkeillyt, laihtunut ja venytellyt niskaani.


Olemme myös osallistuneet taas tänä syksynä Emännän vetämään koirakerhoon. Lapset ovat taluttaneet meitä ja viime kerralla harjoiteltiin rallytokoa. Emännästä oli vähän kirvelevää nähdä meidät tekemässä paremmin rallytokoa lasten kanssa kuin hänen kanssaan...

Lucy: Perjantaina Roni kävi kaverikoiravierailulla joulunavajaisissa.
Emäntä ei aivan tullut mukaan ilmoittautuessaan ajatelleeksi, että paikalla on paljon ihmisiä, taustalla esitettiin kovaäänisiä musiikki- ja puhe-esityksiä (mm. tiernapojat), ohjelmassa oli myös poniratsastusta eli samalla torilla kopisteli myös poneja ja kaiken kukkuraksi paikalla pyörivät Joulupukki ja Hiisi! Siinä oli maalaispojalla vähän ihmettelemistä kaupungin menosta.

Joulupukille olin kiltti poika, mutta tuohon toiseen kaveriin en kyllä luota!

Lucy: Lopuksi vielä pieni kuvakimara mäyräkoiran ja lapinkoiran erosta.

Mäyräkoira

Mäyräkoira

Lapinkoira

Lucy: No osaavat lapinkoiratkin maata sohvalla. Ja kuten kuvasta näette, niin ihan hyvin tulemme Moonan kanssa toimeen. Minä tosin olin sohvalla ensin, mutta hän halusi tulla seurakseni.