Tämä seuraava päivitys tulee sisältämään tietoja siitä itsestään eli jos et nauti ulostejutuista, skippaa tämä!
Kakalla on monta tapaa ilahduttaa mäyräkoiran päivää. Emäntä-ihminen on tehnyt empiiristä tutkimusta mäyräkoiran ja kakan suhteesta jo yli kahdeksan vuoden ajan ja tässä joitakin havaintoja tutkielmasta meidän asiantuntijoiden eli mäyräkoirien vahvistamana.
Karkeasti ottaen ulosteet voidaan jakaa neljään luokkaan: 1. ulos tulevat kakat, 2. sisään menevät kakat, 3. turkkiin hierottavat kakat ja 4. nuuhkaisten ohitettavat kakat. Nämä luokat jakautuvat lisäksi useisiin alaluokkiin, toiset luokat voivat sekoittua ja toisaalta vastaan voi tulla vielä tunnistamattomiakin kakkaluokituksia.
1. Ulos tulevat kakat
Nimensä mukaan tämä luokka sisältää mäyräkoiran itsensä tuottamat ulosteet. Nämä voidaan kosteuden mukaan luokitella useisiin alaluokkiin aina vetisen roiskahtavasta rouhean kuivahkoon. Tavoiteltavin tuotos on taikinamaisen notkea tai kevyesti paakkuuntunut, mutta helposti katkeava määrämittaiseksi lohkoutuva pötkö.
Kakka voidaan luokitella myös tuotantoajan mukaan. Tärkein on tietenkin koko yön suolessa työstetty ja ruuasta hitaasti sulatettu aamukakka, joka putkahtaa aamulenkin alkutahdeilla lahjaksi universumia ilahduttamaan. Lähes yhtä säännöllisesti esiintyy iltakakkaa, joka on kuin hellä hyvän yön toivotus suolelta maailmalle. Melko yleinen on myös lenkkeilykakka, joka liikkeen jouduttamana työntyy muistomerkiksi matkan varrelle. Toisinaan esiintyy myös melko epätoivottua yökakkimista, mutta eittämättä sillekin on aikansa ja paikkansa olon helpottajana.
Ulos tultuaan tämä kakka ei yleensä vaadi muita toimenpiteitä, jollei ihminen sitten halua säästää tuotosta muovipussissa tuleville sukupolville.
Kuvituskuva. Lukijaystävällisyyden vuoksi juttu on kuvitettu muilla kuin aiheena olevilla kuvauskohteilla.
2. Sisään menevät kakat
Tämä ryhmä onkin sitten huomattavasti mielenkiintoisempi ulosteporukka. Toisinaan näet mäyräkoira voi tarvita pientä herkkuhetkeä ja silloin on mukava haukata vähän eteen sattuvaa kakkaa. Täyttä varmuutta tämän luokan sisällöstä ei ole, mutta tähän on listattu todennäköisimmät sisään menevät kakat ja toisaalta ehdottomat no no:t. Kaiken kaikkiaan ihmiselle ei ole näiden 8,5 vuoden aikana käynyt täysin selväksi ryhmien 2, 3 ja 4 ero eli millä perusteella uloste valikoituu tiettyyn ryhmään, emmekä ole vielä täysin valmiita paljastamaan kaikkia korttejamme, mutta tässä siis joitakin havaintoja.
Kissan kakka: ehdoton must! Syödään aina tavattaessa ja tarvittaessa niellään karkuun juostessa.
Jäniksen papanat: Tämän pitäisi kuulua mäyräkoiran ruokintasuosituksiin!
Lehmän ja hevosen lanta: Yleensä suuhun vain.
Lisäksi on jokin ruskea luonnon eläimen tekemä jätöskasa, joka haukataan innokkaasti (kts. myös kohta 4.). Onko kyseessä supi, kettu vai mäyrä, ei ole tarkkaan tiedossa. Toisinaan vessapaperijäämät paljastavat lähtöeläimeksi ihmisen. Nämä harvinaiset, joskus taajama-alueilla tapahtuneet haukkaukset kirvoittavat Emäntä-ihmisessä kaikkein karmeimmat kirkaisut ja yököttelyt.
Toisten koirien kakat eivät koskaan ole sisään meneviä kakkoja! Joku roti se olla pitää.
Erityisasiantuntijat 1 ja 2 kenttätyössään.
3. Turkkiin hierottavat kakat
Käytännössä mikä tahansa sisään menevä kakka on myös potentiaalinen turkkiin hierottava kakka. Ihmisen kannalta huojentavin on hyvin kuiva tai jäinen pökäle, josta ei jää turkkiin jälkiä. Tämän vastakohta on esimerkiksi sairaan supin limaisen öljyinen röhnä, jonka haju ei irtoa koiran lavoilta tuoksuvien shamppoiden eikä karkeiden kiroustenkaan jälkeen. Käsittely on toisinaan uusittava ja ilmeisti varsinkin kirosanojen viljeleminen oletettavasti lisää shampoon puhdistavaa vaikutusta.
Lintujen kakat ovat pääsääntöisesti turkkiin hierottavia kakkoja. Ihan käytännön syistä ne on helpoin nauttia ulkoisesti, koska ovat usein niin maahan lätsähtäneitä, että niitä olisi kiireessä hankala nuoleksia irti maasta.
Sian kakka kuuluu myös turkkiin hierottaviin. Lehmän kakka muuttuu turkkiin hierottavaksi, jos se on esimerkiksi traktorin renkaan alla litsaantunut tiehen siten, ettei sitä ole helppo saada suuhun.
4. Nuuhkaisten ohitettavat kakat
Tämä on ihmisen kannalta toivottavin ryhmä. Kuten jo tuli mainituksi, omat ja toisten koirien kakat kuuluvat tähän ryhmään. Tällainen pökäle saattaa joskus tarvita urealla merkitsemisen, mutta muita toimia tämä ei aiheuta.
Hirvien, peurojen ja kauriiden papanat eivät yleensä edes kiinnosta ja ne ohitetaan nopeasti. Karhun läjiä on tavattu verrattaen harvoin, mutta muistikuva on sellainen, että niistäkin kuljetaan nuuhkaisten ohi.
Näiden (melko) varmojen tapausten lisäksi on vielä sama aiemmin kohdissa 2. ja 3. esiintynyt epämääräinen ryhmä (kettu, supi, mäyrä?), joka toisaalta toisinaan voikin olla nuuhkaisten ohitettava kakka. Näissä tilanteissa hihna aina kiristyy eniten, koska viattomasti nuuhkaisten alkanut tutustumishetki saattaa hetkessä eskaloitua syömiseen tai kierimiseen, mutta yhtä mahdollista on, ettei mitään tapahdu.
Mikä on siis se x-faktori, joka ratkaisee mäyräkoiran päässä toiminnan ohittamisen, syömisen ja kierimisen välillä? On mahdollista, että pelkällä havainnoinnilla ilman tarkempia mittauksia ja näytteenottoja ei johtopäätökseen koskaan päästä, mutta havaintojen tekeminen jatkuu.
