Roni: Toukokuupa vilahti huomaamatta. Alkukuusta käytiin virallisessa koiranäyttelyssä. Meikäläinen pääsi oikein veteraaniluokkaan ja olin laatuarvostelultani erinomainen. Jälkeläinen osallistui pentuluokkaan ja oli luokan viimeinen eli toinen, mutta sai KP:n eli kunniapalkinnon kuitenkin. Ruusuke, jota en itse aikanani koskaan saanut, vaikka kävin kolmessa pentunäyttelyssä. Lucy-neiti kävi yhdessä ja sai KP:n ja näköjään Demo toisti tämän tempun, koska ei hänkään ehtinyt käydä kuin tässä yhdessä pentunäyttelyssä. Pianhan Demo on jo junnuikäinen.
Näyttelystä seuraavana viikonloppuna oli oman kerhon rally-tokokisat. Minä jäin pisteen päähän hyväksytystä tuloksesta, vaikka monta iloista ja hyvää hetkeä radalla olikin. Moona sen sijaan sai jälleen tuloksen, muttei vieläkään sellaista muhkeiden pisteiden tulosta, jota hänen kanssaan jahdataan.
Näiden viikonloppumenojen lisäksi Emännällä oli toukokuussa kuusi koulutuspäivää, jolloin yövyimme Ninnin ja Moonan luona. Tämä ehkä selittää, miksei blogiin asti ole ehditty, kun ei olla oltu juuri kotonakaan.
Sitten näiden aiempien tapahtumien lisäksi minä kävin muuten myös koirahierojalla ensimmäistä kertaa elämässäni! Sellainen helläsorminen nainen hiveli minua tunnin ajan, mutten osaa ihan sanoa, että pidinkö siitä vai en. Minä olen aina ollut pikaisen hellyyden mies, jota voi kyllä rapsuttaa hetken, mutta ylenpalttisesta lähmimisestä en ole koskaan perustanut. Lucy hoiti ne halailu ja rutistelu hommat aiemmin, jos ihmisillä oli koiran läheisyyden kaipuuta ja Demo on nyttemmin se tissinvälikoira, jota paijataan hellyyspäissään. Joten siinä minä sitten yhtäkkiä olin kokonaisen tunnin läheisyyden ja huomion keskipisteenä! Emäntä syötti minulle välillä höyrykypsennettyjä ankanlihapaloja, niin se auttoi minua kestämään. Hierojan mukaan olen hyvässä kunnossa ja lihaksista ei löytynyt mitään huolestuttavia jäykkyyksiä tai kiristyksiä ym. Ainoastaan lonkankoukistajat olivat vähän jäykkinä, mutta nekin venyteltiin auki.
Emäntä tulkitsi tämän tarkoittavan sitä, että minulla on ihan oikein toimiva mäyräkoiran rakenne, koska 8,5 vuotta ei ole saanut paikkoja jäykistymään tai arastamaan. Viimeisen puoli vuottahan minun fysiikkani on ollut vielä aivan poikkeuksellisella rasituksella, kun on tuon Demonsterin kanssa täytynyt painia päivittäin ja juosta hirveitä hepuliralleja.