lauantai 18. syyskuuta 2021

Lucyn laihis

 Lucy: Kävin reilut kaksi viikkoa sitten eläinlääkärissä. Reissu oli perus kontrollikäynti sydämen vuoksi. Sydän kuunneltiin ja ultrattiin ja kaikki oli pysynyt ennallaan. Sivuääni oli 4/6 ja hengitystiheys oli sama kuin ennen (n. 19 krt/min levossa). 

Sydämen lisäksi Emäntä halusi esitellä pattejani ja eläinlääkäri tunnusteli niitä ja arveli niiden olevan tavallisia rasvapatteja ja kehotti seuraamaan niitä. Jos kasvaisivat, niin tutkittaisiin. Kesällä kiertyneestä vilkkuluomestakin oli puhetta ja lääkärin mielestä silmä näytti ihan normaalilta. Hän ei halunnut käydä tonkimaan terveennäköistä silmää, ettei aiheuttaisi vahinkoa turhalla tutkimuksella.

Minulla oli siinä jo vähän tassu oven välissä, että eiköhän tämä ollut tässä, kun Emäntä pudotti pommin:

"Mitenkäs tuo Lucyn paino?"

"Mitäh?! Vaikene nainen!"

"Kun tuntuu, että on tuota ylipainoa kertynyt, kun kesällä ei voinut lenkkeillä ja närästyksen takia ei ole ruoka-annoksia voinut pienentää."

"Ole nyt jo hiljaa!!!"

Niin siinä sitten kävi, että meille annettiin jokin näytepaketti laihdutusruokaa. Se sisältää entistäkin vähemmän rasvaa ja jotakin kuituja, joiden pitäisi muka pitää näläntunne loitolla.

Neljäntenä laihdutuskuurin päivänä olimme rally-tokotreeneissä. Olimme Ninnin kanssa ja hänen emäntänsä autolla. Meidän Emäntämme laittoi minut vapaana takapenkille odottamaan vuoroani. Ninniä varten oli pilkottu lihapullia avoimeen pussiin...

Ninnin emäntä avasi juuri auton oven, kun olin lipomassa suupieliäni viimeisten lihapullapalaste jälkeen. Olin helpottunut, kun sain vihdoin helpotusta nälkääni.

Kahden viikon päästä pahin oli tapahtunut: olin laihtunut! Olin menettänyt kallisarvoisia, vaivalla kokoon haalittuja grammoja! Tätä menoa olen pian pelkkää luuta ja nahkaa. Emäntä sanoo, että olen hänen mielestään jo piristynyt selvästi olon keventyessä ja ilmojen viiletessä. Kai sitä nyt on pakko olla valppaana joka hetki, ettei menetä yhtään mahdollisuutta pienimpäänkään suupalaan! Minun onnekseni Mestari on sentään välillä vähän suurpiirteinen ruoka-annostensa kanssa ja saattaa tiputtaa lattiallekin jotain. Muuten olisin jo ehkä mennyttä koiraa...


Olisiko tuolla puskassa rasahtanut joku pihviaines?

Ensin nälkiinnytät ja sitten vielä juoksutat päivittäin pitkin metsiä! Eikö sinulla ole Emäntä enää mitään moraalia?!

Roni: Minusta on kivaa, kun Lucy-neiti on taas leikkisä! Ei hän oikeasti kärsi, vaikka valittaakin muodon vuoksi.


Roni: Öö tuota Lucy-neiti, sinä et vissiin huomannut, että minä vähän niin kuin makasin tässä sängyssä jo... Että tulit siihen vähän niin kuin minun paikalleni...

12 kommenttia:

  1. Meillä myös Wiima-muori on dieetillä. Sille kertyy painoa vähän salakavalasti ellen ole tarkkana, ja nyt olin hieman kylkiluita tunnustelemalla jo todennut, että aavistus on tullut ylimääräistä taas kesän aikana ja vaa'alla käynti sen todisti.
    Joten hänellä on myös nyt nälkäviikot meneillään :D
    Tai no - oikeasti koitan kyllä hoitaa homman niin, että muori kevenee, mutta massu on kylläinen just lisäämällä kuitua, keitettyjä kasviksia ja esim rasvatonta raejuustoa.

    Itsekin tsemppailen samojen asioiden kanssa ja haaveilen jostakusta, joka tulisi ja tutkisi minun kylkiluutilannettani ja hoitaisi ravitsemuksen sen mukaisesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyltymättömän ahne pienikokoinen koira, joka oirehtii tyhjää vatsaansa närästyksellä ja oksentelulla on ollut vähän hankala rasti pitää oikean painoisena. Lucy on näin ollen ollut koko ikänsä vähän ylipainoinen. Nyt siihen (taas kerran) yritetään saada muutosta aikaiseksi. :)

      Poista
  2. Hyvä, että sinulla on tilanne pysynyt ennallaan Lucy. Olipa hyvä tuuri, kun ehdit kietaista Ninnin lihapullat parempaan talteen ennen kuin Ninnin emäntä tuli paikalle. Nopeat syö hitaat ;)
    Mikähän vimma ihmisillä on eläinlääkärille ihan kaikki koiransa muhkurat ja kilot kertoa? Noinhan minunkin Palvelijattareni teki, kun oltiin hammaskiveä poistattamassa. Ja siitä seurasi ne ohutneulanäytteiden otot yms. Tuloksia odotellaan.
    Mukavaa alkanutta viikkoa teille, kamut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti te saatte hyviä uutisia ohutneulanäytteistä!
      Ihme hinku on kyllä ihmisillä kaikki aina juoruilla eläinlääkärille. Lääkäri ei muuten olisi kohteliaana sanonut ylimääräisestä painosta mitään!

      Poista
  3. Voe taati...et kyllä Lucy yhtää näätä mitenkää ylj´paenoselle! Kaekki se pittää liäkärille rollata nuihen immeesten...nyt joovvut sittä kuilottammaan ohuvemmilla evväellä, voe surkeos. Onneks kuitennii pelastit kuleksimasta ne Ninnin lihapullat, ies vähä täätettä mahhaan :)
    Mullae olj nuo syvämmen sivuiänet 4/6 vuan ee liäkärj mittää liäkettä vielä ehottanna. Sano että jos tulloo oereeta ni sittä katotaan. Röntkenissä ee näkynnä luajentunutta syväntä, vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä laihduttaminen on aika rankkaa, kun täytyy kaikkien kaikki suupalat vahtia, että jos jostain jotain putoaisi... Lenkkeily käy kyllä jo kevyemmin, että kai siitä jotain hyvääkin on.

      Meillä lääkäri totesi vuosi sitten ultratessa, että nyt olisi hyvä aika aloittaa lääkitys. Varmaan Lucylla oli sitten laajentumaan jo enemmän. Mitään oireita ei varsinaisesti vielä ollut, eikä onneksi ole tullutkaan. Tai no läähätystä on lenkeillä ja kuumalla nuoruuden päiviä enemmän, mutta muita oireita ei onneksi vielä. :)

      Poista
  4. Mäyräkoirien omistajat taitavat olla varsinaisia painontarkkailijoita. Mutta pidä puolesi Lucy-neiti, ettet ihan kuihtumaan pääse! Välillä pitää saada herkkujakin, vaikka kuinka olisi tiukka dieetti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on vielä harrastuksia, joissa on välttämätöntä palkata koiraa, joten jotain herkkuja on aina tiedossa. ;) Vaikka niitä yritetäänkin sitten vähentää kuppiin laitettavasta ruokamäärästä...

      Poista
  5. Myrsky ja Tuisku: Joo, Roni, naisylivalta se on täälläkin huushollissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naiset jyrää, mutta ei ilman niitäkään pärjää ;)

      Poista
  6. Hieno kuulla, että eläinlääkäriltä ei tullut mitään huonoja uutisia ja tilanne on ennallaan sydänjuttujen osalta.

    Meidän Myttö on laihiksella sillä se painaa enemmän kuin Hippu! Kesän grillimakupalat sun muut herkut näkyvät nyt kropassa. Ollaan me kaksijalkaiset välillä aika ikävää sakkia, kun pidetään teitä nelijalkaisia nälässä tällaisin laihdutuskuurien avulla...

    Hipun ja Mytön emäntä

    VastaaPoista