Kävin tänään lenkillä aivan kuin oikea koira! Koska oli plus asteita, niin kävelin vieläpä ilman pinkkiä takkiani ja lenkin jälkeen olin aivan märkä ja likainen kuin mikäkin rakkikoira! Se oli huumaavaa. Tunsin olevani ikään kuin enemmän elossa!
Märkä marraskuu ja muutaman päivän pakkasten aikana hiekoitushiekkaa kylvetyt kävelytiet ovat vapauttaneet minut useammaksi päiväksi lenkkeilystä. Emäntä on muutamana päivänä käynyt pidemmän lenkin vain Ronin kanssa ja joinakin päivinä ei ole ehditty tehdä kuin pieni kävely kolmestaan.
En minä tänäänkään aivan suosiolla lähtenyt. Yritin pihalla venkoilla vastaan ja kääntyä takaisin sisälle mennäkseni, mutta Emäntä nappasi minut syliinsä ja kantoi alkumatkasta. "Nyt sinäkin lähdet lenkille!" hän sanoi minulle napakasti, eikä minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin kulkea mukana.
Pururadalle päästyämme luonnon hajut houkuttelivat jo minua tutkimuksiin ja unohdin kokonaan liikunnan vastustamisen. Matkalla tapasimme erään tutun Lasse-koiran ja yllättävä kohtaaminenkin ilahdutti minua. Lasse tosin näytti olevan eniten ilahtunut Emäntämme taskusta tulevasta lampaanlihan tuoksusta.
Eräässä kohtaa pururataa sinkoilimme Ronin kanssa väylän reunasta reunaan, koska selvästi siitä kulki kauriiden polku. Joitakin viikkoja sitten tapasimme samoilla kohdilla kolme kaurista, jotka eivät meinanneet millään antaa meille tietä. Tuijotimme kaikki kuusi toinen toisiamme ja lopulta Emäntä pyysi kauriita siirtymään ja ne hyppäsivät metsän puolelle. Luultavasti samat kauriit asustelevat niillä seuduilla edelleen.
Matkan edetessä innostuimme Ronin kanssa jopa vähän juoksentelemaan keskenämme. Sen verran olen oppinut Ronin kanssa leikkimisestä, että en yritä enää hypätä häntä vastaan, vaan väistän, kun hän juoksee minua kohti, mutta hänen perässään saatan välillä juosta.
Loppumatkasta kävimme vielä kurkistelemassa muutamiin ojarumpuihin ja kotiin päästyämme jouduimme suihkuun, koska olimme niin märkiä ja rapaisia. Lopun päivää vietinkin sitten vaakatasossa välillä sohvalla, välillä sängyllä ja jonkun aikaa jopa koiranpetissä, kun Emäntä touhuili keittiössä ja minä tykkään olla hänen kanssaan samassa huoneessa.
Ruskeeta ja sateista, tolta ne lenkkimaastot nykysteen näyttää, mut ei onneks haittaa tahtii, Vai mitä, Lucy ja Roni?
VastaaPoistaKunhan vauhtiin pääsee, niin ei haittaa. :) Pihasta lähteminen on joskus nihkeä, jos oikein sataa ja on märkää. :D
PoistaOnpas mainiota, että maltatte pysyä vapaana emännän lähellä ulkoillessakin! Vapaana ravailusta saa paljon enemmän irti, oikeastaan kaikki. :)
VastaaPoistaJoo välillä ollaan jonkun matkaa vapaanakin, mutta metsälenkeillä nuo flexihihnat on käteviä, kun saa juoksennella vähän vapaammin, mutta kuitenkin turvallisesti Emäntään kiinni kytkettynä. Kauriiden perään ainakin lähdettäisiin ihan lupaa kyselemättä, jos irrallaan nähtäisiin sellaisia. :)
PoistaOnpa ollut tehokas ulkoilu, sen jälkeen lepäily kuuluu asiaan :)
VastaaPoistaKunnon lenkin lisäksi ei koira muuta osaa pyytää kuin lepoa ja ehkä vähän hyvää ruokaa. :)
PoistaOmpa mukava ku ootta yhessä käännä nyt lenkillä. Sillonku on hyvät hajut tiellä ja polulla ni siinä on jo vähä korviketta sille jos on huono kelj. Hirveesti toevon että saesitta lunta sinne ja mielellään nyt justiisa :)
VastaaPoistaJoo ei olisi pahitteeksi pieni lumikerros ja pikkuinen maan kohmettava pakkanen. Tänäänkin on välillä satanut vettä kaatamalla.
PoistaSamanlainen metsälenkki meilläkin oli tänään, paitsi että minä en irti koskaan pääse. Kun korvissani on sellainen valuvika, ettei käsky "tänne!" kuulu lainkaan. Mitenkäs sitä sitten tietäisi luokse tulla? Koirapuistoissa tulen eukon yllätykseksi luokse, kun hän kysyy lähdetäänkö kotiin. Olen oppinut, että silloin kannattaa antautua kiinni, koska se tietää pääsyä puistoon pian uudelleen.
VastaaPoistaMekin kuljetaan pääasiassa metsälenkeillä flexihihnoissa, koska samassa metsässä asustaa niitä kauriita, joiden ajoa olisi joskus kiva kokeilla, mutta välillä saadaan vähän jaloitella irrallaankin pieniä matkoja. Jotain hyötyä tottelevaisuudestakin. ;)
PoistaKivoja tuollaiset metsälenkit vaikka olis huonompikin keli.
VastaaPoistaEikös se lämmin suihkukin ole vetisen lenkin jälkeen ihan luksusta :) (toiset tykkää toiset ei)
Metsä on siitä kiva paikka, että siellä märkäkin sää tuntuu tosiaan kivemmalta. :)
PoistaSuihku on sellainen ihmisen vaatima välttämättömyys, johon on ollut tottuminen yhteiselon sujuvoittamiseksi. :)
Metsälenkit ja varsinkin ja ojarummut ovat ihan parhaita mäyräkoiralle. Suihku, hmm :). Kait siihenkin jotkut ovat tottuneet. Superonnittelut RTK4:sta!
VastaaPoistaMetsässä on mukavaa! Kyllä sen suihkunkin juuri kestää, kun tietää, että sitten pääsee sänkyyn kuivattelemaan. ;)
PoistaKiitos onnitteluista! :)