Sivut

maanantai 14. kesäkuuta 2021

Puolen kuun niputus

 Roni: Nyt täytynee tiivistää useampi asia samaan syssyyn. Emännällä on pitänyt niin kiirettä, ettei ole ehtinyt kirjoittelemaan, meillä ei niinkään.

Toukokuun lopussa minä kävin mejä-kokeissa. Olimme Ninnillä ja Moonalla yötä.

Ninni (edessä) 6 v. ja Moona (takana) 3 v.


Tulokseksi sain VOI1/42p. Ihan kelpo suoritus siis. Ei hukkia eikä muita kämmejä, mutta ei suuria ansioitakaan. Koko kevät ja viime syksy on harjoiteltu makausten merkkaamista ja treeneissä jo lupaavasti välillä pysähdyin makauksille odottamaan jauhelihapurkin aukeamista, mutta tosi paikan tullen pistelin vauhdilla ohi ja yli kaikista makauksista. Minkäs sitä luonnolleen voi.


Lucy: Uudessa pihassa Emäntä on ottanut tavoitteekseen ikuistaa kuviin kaiken kukkivan. Yllättävän paljon kaikkea kukkivaa onkin nostanut päätään kesän tullen maan uumenista. Eräs puutarhurituttu kävi kasvit tunnistamassakin, joten Emäntä ei voi enää sanoa, ettei tietäisi, mitä pihassa kukkii. Nyt täytyy todeta, ettei hän muista, mitä pihassa kukkii...

Tämä on koristeomenapuu.

Ja syreenin tunnistaa sentään myös.

Sitten oli joku...

Unikko

Alppiruusu

Lucy: Naapurissa asustaa ilmeisesti lehmien lisäksi myös hevosia. Tosin ihan ensin kauempaa luultiin, että valkoinen on vähintään yksisarvinen, kun se hohti niin kauniina aurinkoisella niityllä, mutta ihan tavallinen hevonen se taitaa kuitenkin olla. Tai poni? Ei osata sanoa tarkasti, kun meidän näkökulmasta kaikki kaviolliset ovat suuria...


Lucy: Rouvat olivat ilmeisesti sisällä tai jossain toisessa tarhassa, koska tässä tarhassa oli selvästi junioreita. Kovin uteliaita nekin olivat ja lähtivät seuraamaan meitä, mutta onneksi aidan toisella puolella pysyen.


Lucy: Viime viikolla menimme taas Ninnin ja Moonan luo ja olimme siellä viikonlopun yli. Olimme itseasiassa mökillä melkein koko ajan.

Ninni osaa ottaa rennosti

Harvinaista kyllä, mutta Roni olikin valinnut tällä kertaa aurinkopaikan ja me tytöt viihdyimme varjossa.


Roni: Kesän myötä alkoi myös kesäharrastuskausi eli vesiriistatreenikausi. Keskiviikkona olimme oman mäykkykerhon vesiriistatreeneissä ja mökillä harjoittelimme Emännän kanssa kahdestaan useampaan otteeseen. Uiminen on kivaa tänäkin kesänä.


Roni: Lauantaina minä osallistuin Ninnin ja Moonan kanssa rally-tokokisoihin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Päivä oli aika kuuma ja se tuntui vähän tuloksissakin. Meille oli rakennettu häkkihökkelikylä auton varjoon parkkipaikan reunaan. Ninni tosin sai erityisluvan olla vain hihnassaan kiinni, koska hän ei ole pienestä pitäen tottunut olemaan häkissä ja pitää sitä enemmän rangaistuksena kuin rentouttavana lepopaikkana. Lapinkoirilla turkki pitää huolen, etteivät hyttyset pääse iholle, mutta minun hienon hipiäni turvana oli lisäksi hyttysverkko.


Roni: Moonalla oli päivän aikana kaksi starttia avoimessa luokassa ja nämä olivat samalla hänen ensimmäiset kisansa AVO:ssa. 

Päivän ensimmäisessä kisassa hän touhotti ja haukkui itselleen tuloksen AVO 75/100. Mukaan mahtui kaksi -10 pisteen virhettä, kun hän pysähtyi ensimmäisessä tehtävässä haukkumaan Emäntää, eikä seurannut mukana 360 asteen käännöksessä. Toinen kymppi tuli, kun hän haisteli maata kyltin vierestä ja jäi jälkeen niin, että kuono puikahti Emännän väärälle puolelle. -5 pistettä tuli häiritsevästä ääntelystä eli haukkumisesta. Tavoitteena oli kuitenkin saada vain hyväksytty tulos (eli >70 pistettä) ja se täyttyi, joten tarkoista pistemääristä viis.

Toisessa kisassa haukkumisesta tuli enää -2 pistettä, mikä oli jo sinänsä hieno saavutus. Hyppyeste viekoitteli Moonaa siinä määrin, että hän myöhästyi muutamasta tehtävästä estettä kaihoisasti katsellessaan, joten kolmelta kyltiltä tuli -1 piste, mutta toisen kisan kokoinaistulos oli AVO 95/100 ja luokkasijoitus 3. eli huikea parannus.

Palkintopallilla haukkumisesta ei onneksi enää sakotettu...
Moona AVO 95/100p sij. 3.

Roni: Ninni starttasi puolestaan ensimmäistä kertaa mestariluokassa. Kuuma ilma sai Ninninkin rauhallisen askelluksen hidastumaan vielä entisestään, mutta niin vain he Emännän kanssa kahlasivat radan yhdessä läpi. Radalla ollut hyppyeste oli koitua Ninninkin kohtaloksi. Yksi aivan helppo avoimen luokan käännös ei ottanut onnistuakseen, kun hurjan hauska hyppyeste odotti vieressä hyppääjäänsä. Uusiminenkaan ei auttanut, joten siltä kyltiltä Ninnille ropisi miinuksia jopa -13 pistettä. Sitten oli kaikenlaista muuta pientä (ja suurempaakin...) epätarkkuutta, joista verotettiin, mutta yllättäen hankalat asiat, kuten liikkeestä istumaan jääminen, merkille juokseminen ja edessä ohjaajasta pois päin peruuttaminen onnistuivat yli odotusten. (Merkille lähetyksestä kyllä keskusteltiin hetki, kun Emäntä sanoi monta kertaa: "Merkki!" ja Ninni vain istui ja sanoi jo: "Hau!" vastaan, mutta suoritti hän sen sitten lopulta oikein.)

Ninnille siis tulos MES 76/100p ja koska muillakaan ei mennyt juuri paremmin, sijoittui hän MES-luokassa jopa kolmanneksi!

Ninni MES 76/100p ja sij. 3.

Roni: Niin ja kävinhän siellä radalla minäkin! Aikataulu oli vähän kireä ja emme ehtineet virittäytyä Emännän kanssa yhtään ratasuoritukseen, koska hän oli talkoilemassa edellisessä luokassa ja minä olin oman luokkani ensimmäinen eli heti hänen talkoovuoronsa jälkeen alkoi rataantutustuminen ja sen perään oli heti minun vuoroni. Ollaanhan me toki näitä kisoja koluttu, ettei tässä nyt ihan virittelyn puuttumiseenkaan voi takertua. Minulle tuli sellainen hyvänmielen nolla radalta. (Kolme pistettä alle hyväksytyn tuloksen.) En ollut ihan hereillä jäämään istumaan ensimmäisellä kyltillä, joten siitä napsahti jo ensimmäinen -10 pistettä. Ei uusittu, ettei hyvä vire menisi pilalle. Eikä se mennytkään. Olin ihan hyvällä tuulella mukana, en vinkunut enkä jännittänyt, mutta vähän laiskasti tuli tehtyä joitain suorituksia, ja kun ei ole ihan tiukassa katsekontaktissa ohjaajaansa, niin kaikenlaista muuta voi juohtua mieleen (vaikka maan haistelemista ja sen sellaista...) Kisapäivä ei ollut oikein mäyräkoirien päivä, mutta mainitsemisen arvoista on, että meitä mäykkyjä oli kuitenkin kaikissa luokissa ja ainakin alokasluokan mäykky sai tuloksenkin.

Iloista rallattelua 

Lucy: Päivän kohokohta oli kuitenkin nakkien etsintä illalla mökin pihalla! Siinä me olemme parhaimmillamme kaikki neljä!

Videot:




16 kommenttia:

  1. Emäntä hommaa nyt siellä itselleen jotain tikkuja mihin voi kirjoittaa, esim. jäätelöpuikon tikku tai vaikka muovilusikka. Sitten hän pyytää puutarhatuttuaan uudelleen tunnistamaan kasveja ja kirjoittaa kasvien nimet tikkuihin ja työntää tikun ko. kasvin juurelle. Ja sieltä voi sitten tarvittaessa tunnistaa mikä kasvi on kyseessä. Ja te, Lycy ja Roni, pidätte tietenkin tassunne irti kylteistä, ettei mene sekaisin. Vaikka voisihan sekin olla kiva leikki emännän kanssa... ;) Emäntäni haluaisi tietää mikä kasvi on 3. kuvassa, sillä meidänkin pihasta löytyy noita pinkkejä kukkia.
    Teillä on kyllä mukavasti aktiviteetteja, on kiva katsella noita harrastuskuvia, vaikkei itse kisoista ja tuloksistakaan mitään ymmärretä täällä. Eipä ihme, jos välillä väsyttää ja pitää olla vähän pitkällään. - Elli -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä vinkistä! Jospa saataisiin puutarhatuttu huijattua tänne uudestaan kasvien tunnistukseen! Hän myös antoi paljon hyviä puutarhanhoitovinkkejä, jotka kulkivat Emännän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos...

      Pienellä googlailulla ollaan melko varmoja, että kolmannen kuvan pieni pinkki kukka on sammalleimu. Nimi kuulostaa etäisesti tutulta eli aivan kuin olisi kuultu se tässä lähiaikoina. :D

      Koiraharrastuksista on varmasti vähän hankala ymmärtää, jos ei ole lajiin tutustunut, mutta vinkkinä, että ykkönen on yleensä hyvä tulos, jota tavoitellaan. :D

      Poista
  2. Meejjän hortoelunoomi, eli äet, tuo kaekkiin kukkiin harmoo hengiltä hivuttaja (entinen musta surma) sano että tuo "joku" kukka on akileija.
    Muitahan se ee tunnekkaa, eekä muista aenakkaa.
    Vuan hienosti on männy teellä nuo kilipaelut. Onnee vuan oekeen paljo joka käpälälle :)
    Tuo mökkipiha näätästää oekeen lommaelijan unelmalta. Eepä ihme että sielä on viihytty nuin lokosasti nurmikollahhii makkoellessa ja nakkiin etinnässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iivarin äet! Akileija kuulostaa todellakin tutulta kasvinnimeltä. Se kai saattaisi olla jonkinlainen kukkapenkkikasvikin, mutta meillä se on nostanut tupsujansa vähän minne sattuu. Hauska piristyshän se toki on vaikkapa autotallin nurkalla... :D

      Kiitos onnitteluista! Pitkän tauon jälkeen on ollut mukava ottaa taas osaa koiraharrastuksiinkin ja päästä vähän kokeisiin ja kilpailuihinkin.

      Kesämökki on todella ihana paikka! Etenkin siellä on ihanaa, kun Ninnin ja Moonan ihmiset pitävät huolen kaikista käytännön asioista ja Emäntäkin saa lähinnä makoilla paikoillaan ja odottaa valmiita aterioita, lämmitettyä saunaa ja ilmestyipä tuore vastakin saunareissuille! ;)

      Poista
  3. Hieno postaus ja upeat kuvat! Onnea hyvistä kisasuorituksista joka kuonolle. On teillä taitava lauma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Monenlaista kun touhuaa, niin joskus voi jossain onnistuakin. :D

      Poista
  4. Teillä on taas riittänyt paljon kivaa tekemistä. Ja omalla pihalla voi ihastella noin kauniita kukkasia! Onnittelut kaikille hienoista kisasuorituksista.

    Hipun ja Mytön emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kukkiva piha on ollut ihana yllätys omakotitaloasumisessa. :)

      Poista
  5. Sammalleimun ja akileijan kannalla ollaan täälläkin :) Ja jälkimmäinen ei olekaan mikä tahansa kukkapenkkikasvi, vaan ihan perinteinen perenna, joka aurinkoisessa, hiekansekaisessa läpäisevässä maassa menestyy vuodesta toiseen. Ja vinkiksi: ne kukkavarret kannattaa leikata pois ennen kuin se ehtii siementää, niin säästytte siltä, että se leviää liikaa ;)

    Onpa teillä ollut touhua ja menestystä, helteistä ja hyttysistä huolimatta. Hienoa, jatkakaa samaan malliin, Moona ja Ninni myös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa siksi sitä akileija tuntuu olevan joka nurkalla, kun se on vuosia saanut täällä vapaasti levitä mielensä mukaan, kuten myös kurtturuusu ja lupiini, mutta nyt koittaa uudet ajat! :D

      Poista
  6. Teil on taas ollu kaikkee käheetä, Lucy ja Roni. Tommonen nakkienetsintä onnistus meiltäkin. ;)
    Joo, ja se "joku" kukka on akileija, sanos meijän äippä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla nakkien etsimistä pihalta! Se on hauskaa ja kehittävää. :D

      Kiitos kukkaistunnistuksesta! Erilaisia "jokuja" saattaa kyllä olla vielä muitakin tällä tontilla. :D

      Poista
  7. Onnea tuloksista! Olikos Ninnillä mestariluokassa koularin ja/vai valioarvonmetsästys meneillään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä oli vasta Ninnin ensimmäinen mestariluokan kisa eli kolaria tässä ensin ollaan tavoittelemassa. :)

      Poista
  8. Niin ja piti niistä kukista vielä sanoa, että niitä on tosiaan mukava kuvailla ja kuulun samaan kastiin "joskus on selvittänyt, mitä kukkia ja muita kasveja pihassa on, mutta ei sitä enää muista". :D Pitäisi kai tehdä joku pihakartta ja nimetä siihen missä mitäkin kasvaa, niin voi aina unohtaessaan tarkistaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihakartta olisi kyllä hyvä, jos olisin niin organisoitu ihminen, että sellaisen saisi aikaiseksi! :D

      Poista