Sivut

sunnuntai 24. huhtikuuta 2022

Koiranpäivä 2022


 Lucy: Meillä oli mitä parhain Koiranpäivä tänään, nimittäin aivan tavallinen sunnuntai!

Aamulla nukuttiin pitkään ja aamuruoka tarjoiltiin pieneen koirien märkäruokanokareeseen sekoitettuna. Sen jälkeen päästiin jaloittelemaan omalle pihalle ja Emännän terassiaamiaisen aikana saatiin vielä puruluut.

Aamiaisen jälkeen vetäydyttiin vielä vähän köllölleen ja otettiin pikku aamupäiväunoset. 

Roni: Sen jälkeen lähdettiin kävelylle ja tehtiinkin pitkä lenkki! Käytiin aina pikitien laidassa asti kääntymässä. Sinne on kolmisen kilometriä matkaa. Talvella monesti jo varpaita palelsi aiemmin tai tassuihin paakkuuntui niin paljon lunta, ettei päästy niin pitkälle. Kesällä taas on monesti niin kuuma, ettei lenkit ole enää viime vuosina olleet matkalla pilattuja silloinkaan eli nyt on parhaat kunnonkohotusviikot käsillä, kun ei ole enää lunta, muttei vielä hellettäkään.

Lucy: Tien varren ojissa oli myös mukavasti vettä välivilvoitteluja varten.


Kotipihassa tein upean löydön: hangen alta oli paljastunut jokin niljakas eläimen ruumiinosa. Emäntä nappasi saaliin minulta, heitti sen omenapuiden tarhaan ja kantoi minua sisälle päin suihkua varten. Hän unohtui siinä hetkeksi katsomaan muualle ja seuraavassa hetkessä hän näki minun olevan omenapuiden jänisaitauksen sisäpuolella syömässä märäntynyttä raadon kappaletta. Emäntä ihmetteli, kuinka edes olin päässyt aitaukseen, joka on pitänyt jäniksetkin loitolla omenapuista koko talven ja miten olin niin nopeasti ehtinyt hotkia koko mössön!

Roni: Suihkun jälkeen otettiin pienet välilevot kotona. Sen jälkeen Emäntä teki kevään parhaan peliliikkeen: Hän kaivoi esille mejä-tarvikkeet ja lähti tekemään treenijälkiä! Varmempaa kevään merkkiä saa hakea!

Malttamattomina mentiin tänään jäljet heti tuoreeltaan, mutta tuskinpa se näillä kilometreillä enää haittaa, onko jälki vanha vai tuore, kun toinen on neljän jäljestystittelin arvoinen eläkeläinen ja toinenkin 21 koetta kolunnut konkari.

Jälki ja makaukset löytyivät hyvin. Kauden ensimmäinen katkokulma pyöritti vähän, mutta löytyi se jatko sitten. Sen jälkeen muistin taas vähän tiiviimmin pistää kuonon maahan ja keskittyä jopa vielä enemmän työntekoon.

Lucy: Minun jälkeni harvoin enää sisältävät tuollaisia monimutkaisia kommervenkkejä, kun en ole kokeissakaan käynyt sitten vuoden 2019 (lääkitys estää), mutta mieli piristyy kovasti pienestäkin jäljen tyngästä.


Lopuksi Emäntä halusi vielä havainnollistaa pienellä videolla, miten sujuu koirien kuvaaminen palkintojen kanssa. (Havainnollistamisvälineenä talouspaperirulla.)



1. Ota herkkupussi esiin.

2. Aseta kuvattava palkinto maahan.

3. Ota kuva asetelmasta.

Vuosien mittaan meistä on tullut aika ammattilaisia poseeraamaan palkintojen kanssa!


Lucy: No mitäs tuossa nyt virnuilet öljypullon kanssa. Lorauta ruokaani ja laita takaisin kaappiin.

Roni: Lucy-neidin ruokaan lisätään nykyisin vanhusten voiteluainetta eli mummoöljyä!

Lucy: Ei se ole kuule sinunkaan veteraani-ikäsi enää kuin muutaman kuukauden päässä, että pidä vain mölyt mahassasi!

Toivottavasti muillakin on ollut mukava Koiranpäivä!

8 kommenttia:

  1. Het alakuun pittää kysyvä että mitenkä on teejjän huushollissa nuo punkit torjuttu? Meekäläenen ku sae ensmäsen kuonoosa pävällä! Äet unehti sen punkkikarkottimen meekäläesen kaalasta ni het iski pahalaenen kiini.
    Mukavasti näätästää teellä Koerampäevä männeen :) Mieleestä tekemistä ja yhessäolloo.
    Hyvinko kestää Lucyn maha tuota voeteluaenetta? Meekäläesen maha ee yhtää. Vaekka oes kaet se näellä vuosilla jo tarpeeseen mullehhii.
    Ihan olj kelevollinen Koerampäevä kyllä, jos ee sitä punkkija lasketa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä ei ole vielä punkintorjuntaa käynnissä. Eilen kyllä liikkui mielessä ensimmäinen ajatus siitä, että niinkin pitäisi taas tehdä. Tähän asti on laitettu sellaista liuosta niskaan. Nyt oli vähän mielessä pillerin hankkiminen. Tai sitten taas litkua niskaan... Saas nähdä. Ei ole vielä punkkeja havaittu.

      Lucyn maha on siitä jännä kapistus, että se kestää oikeastaan kaikkea muuta muttei tyhjillään oloa. Eilen meni öljyn ja ruuan lisäksi mahaan myös se limainen raadon kappale pihalta ja pakastettu hirven kylkiluun kappale ja tasaista premium-laatuista ulostetta putoilee takapäästä. Sen sijaan Emännän työpäivä venähti, Lucyn vatsa ehti tyhjäksi ja tyhjästä vatsasta tuli ulos pikkuinen oksu. Pienen ruoka-annoksen jälkeen vatsa hyrrää taas tyytyväisenä. :)

      Poista
  2. Hieno on ollu teidän koiranpäivä. Meillä on ollut draamaa, josta muutama postaus blogissa.
    Kirjoittaminen on vähän hankalaa, joten on jäänyt kommentoimatta kavereiden postaukset. Luettu on aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ymmärretään täysin, ettei ole ollut oikein helppoa kirjoitella! Paranemisia vieläkin Palvelijattarelle!

      Poista
  3. Olipa tosiaan kyllä kuin ammattilaiset tuossa poseerauksessa!

    VastaaPoista
  4. Kyllä teillä on kaikki päivät hienoja koiranpäiviä, kun asustelette noin upeassa paikassa.

    Hipun ja Mytön emäntä

    VastaaPoista