sunnuntai 5. helmikuuta 2023

Pikku eskarilaisen päivä

 Demo: Isi isi isi!! Arvaa missä minä olin!

Roni: No?

Demo: Koirakoulussa!

Roni: Vai niin... Oliko siellä kivaa?

Demo: Oli! Siellä oli taas monta erinäköistä koiraa! Muutama muukin saattoi olla pentu niin kuin minäkin, mutta siellä oli tällä kertaa myös aikuisia. Eniten olisin halunnut tutustua niihin lapinkoiriin! Mutta en taaskaan päässyt kuonotusten kenenkään kanssa. Kun koulussa ei kuulemma tehdä niin.

Roni: Eihän siellä tehdä. Eikä treeneissä muutenkaan. Tiedätkös, isi on treenannut mm. yhden Hurma-nimisen pyrrin kanssa rally-tokoa jo ainakin 5 vuotta lähes viikoittain samassa treeniryhmässä, emmekä me ole koskaan nuuskineet toisiamme kuonotusten.

Mitäs sinä siellä koirakoulussa sitten teit tänään?



Demo: No istuin. Ja välillä kävelin. Söin paljon. Melkein aina kun katsoin Emäntää silmiin, niin sain karkin, niin aika paljon sitten katseltiin toisiamme silmiin sen 45 minuutin aikana. Sitten muut koirat ohitti meitä ja me ohitettiin niitä. Yhden spanielin kanssa pääsin melkein nenäkkäin, kun se oli yhtä kiinnostunut minusta kuin minä siitä, mutta sitten kummankin kuonon eteen ilmestyi karkki omistajan kädessä ja meidän nenät kääntyivät karkkien perässä toisaalle.

Ai niin ja sitten tehtiin sellainen juttu kuin luoksetulo. Eihän se nyt temppuna ole ihmeellinen, kun sitähän me tehdään joka päivä, kun juostaan Emännän mukana omaa tietä pitkin irrallaan ja sitten välillä käydään hakemassa karkkia häneltä, mutta nyt koko muu rivi oli takana tuijottamassa. Ensin olin vähän, että jos kuitenkin juoksisin sen yhden lapinkoirauroksen luo, kun sen kanssa vähän viriteltiin siinä rivissä leikkihommia, mutta Emäntä kimitti niin hassusti, että menin sitten kuitenkin sen luo.

Roni: Viisas valinta.



Demo: Koirakoulun jälkeen ajettiin ison hurisevan rakennuksen pihalle, jossa sain vähän haistella ja tapasin kaksi ihmistä ja sitten käytiin sisällä siellä humisevassa rakennuksessa. Sisällä oli vaaka, jossa Emäntä halusi punnita minut ja siellä haisi ruualle ja miljoonalle muulle asialle, mutta sitten minua alkoi jo väsyttää niin, että aloin kiukutella ja Emäntä veikin minut autoon.

Roni: Ohhoh... No siinä on ollut varmasti ihan tarpeeksi tapahtumia yhdelle päivälle!

Demo: Joo... Nyt voisin vain nukkua koko illan... Vai isi, mihin sinä olet menossa?

Roni: Menen Emännän kanssa lenkille.

Demo: Minäkin haluan!!!

Roni: No tule nyt sitten, jos kerran jaksat vielä.

Demo: Isi?

Roni: No?

Demo: Painitaanko?



2 kommenttia:

  1. Siinä on taas ollut touhua kerrakseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välimatkojen vuoksi sosiaalistaminen tapahtuu tämmöisinä purskahduksina: kun kerran ajetaan jonnekin, niin yhdistetään sitten monta asiaa. Ei ihan optimaalista pennun kannalta, kun mieluiten asioita tapahtuisi tasaisesti, mutta nyt on olosuhteiden vuoksi tyydyttävä siihen, että arkiviikot ollaan pääasiassa omissa oloissa ja viikonloppuina sitten pörräillään, jos on aikaa. :)

      Poista