Sivut

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Elokuun parhaat palat


Parhaita asioita elokuussa on ollut mökkeily. Minähän en ole erityisesti ulkokoira, mutta lämpimällä ilmalla riippumatossa saattaa juuri ja juuri ottaa nokoset pihamaallakin. Toinen paikka on Ninnin ja Moonan uusi lasitettu terassi, jossa sohvalla viltin alla nukkuessaan voi hetkeksi lähes unohtaa sen tosiasian, että on oikeastaan ulkona.




Roni on meidän kaikkien tyttöjen mielestä todella rohkea, kun hän uskaltaa mennä uimaan! Vaikka laiturinpäästä hypäten...


On olemassa yksi poikkeus, jolloin minäkin suostun jopa kastumaan: jäljestys. Treenasin ahkerasti koko kesän, että olisin hyvässä kunnossa ja nenä vireessä, kun vihdoin oli minun vuoroni päästä mejä-kokeisiin. Sattumoisin satoi koko päivän, kun se hetki vihdoin oli, mutta en ollut sateesta moksiskaan. Emäntähän toivoisi, että saisi käydä minun kanssani niin monessa mejä-kokeessa, että saisin jälkivalionarvosta puuttuvat kaksi VOI1-tulosta. Sen jälkeen minun ei kuulemma tarvitsisi enää lähteä kokeisiin, eikä hänen tarvitsisi enää huolehtia, olenko riittävän hyvässä kunnossa vai en. Minähän en tällaisesta diilistä ole tietenkään yhtään innoissani, että minun täytyisi lopettaa mejäily! Olenkin päättänyt keräillä vain kakkostuloksia, jotta pääsen vielä monta kertaa kokeisiin.

Tässä kokeessa sattui jopa niin historiallinen tapahtuma, että minulle tuli ensimmäistä kertaa elämässäni koejäljellä hukka! Emäntä oli niin tyrmistynyt, että meinasi ensin lopettaa koko harrastuksen siihen paikkaan, mutta päätti sitten lopettaa vain tältä vuodelta. Kun hän tarkemmin mietti, niin hän tuli siihen tulokseen, että ehkä kaikki saavat sentään joskus erehtyä ja tehdä virheitä. Jopa minä. Jotenkin vain ajauduin jäljeltä sivuun ja pyörin lopulta kiinnostavamman hajun perässä yhden kuusen juurella, mutta en paljasta minkä! Kun minut palautettiin verijäljelle, jatkoin taas sen parissa yhtä innoissani.
 VOI2-tulos siltä varalta, että kokeissa käyminen jatkuisi taas ensi kesänä! Pisteitä 34/50.

Mökkeilyn ja mejäilyn lisäksi metsässä liikkuminen on ollut kivaa nyt, kun ilma on taas siedettävissä lämpötiloissa. Kotipuolessa olemme lenkkeilleet pururadalla.

Monenlaista on ehditty kokea jo tähän ikään mennessä, mutta puolelta toiselle heiluva pökäle oli hämmentävä uutuus. Millainenhan koira tuonkin on tehnyt?


 Tänä viikonloppuna metsälenkkeiltiin Ninnin ja Moonan kanssa.

 Valokuvat eivät oikein onnistuneet vauhdikkaassa menossa, joten Emäntä turvautui ottamaan elävää kuvaa, että jotain edes jää talteen menostamme.


Välillä pidettiin salaattitauko.


 Lepostelun, lenkkeilyn ja mukavien harrasteiden lisäksi kivointa on ollut tavata ystäviämme Ninniä ja Moonaa useasti. Pikku-Moona on 4 kk ja jo korkeampi kuin me mäyräkoirat ja lähes yhtä korkea kuin Ninni. Näyttää uhkaavasti siltä, että "pikku"-Moonasta tulee laumamme suurin.

26.8.2018

8.7.2018

14 kommenttia:

  1. Hienot videot! Te sitten ehditte vaikka mitä ja vaikka minne. Ei vaikuta siltä, että riippumatto olisi se kaikkein paras paikka. Aika hienoa menoa näytti lenkeillä olevan ;) Niin, ja onneksi olkoon VOI2:sta. Loistavasti päätelty, ettei kannata vetäistä heti ykköstä, että pääsee uudelleen toimiin ;)
    Ronin uimahyppy on ihan olympiamitalin tasoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Jos tuollaisia lopettamispuheita aletaan pitää, niin kuin Emäntä uhkailee, niin varmasti teen pelkkiä kakkostuloksen jäljestyksiä! Silloin saa kuitenkin jäljestää koko jäljen, saa kehut hyvästä työstä ja pian pääsee uudestaan. ;) Jos koirille järjestettäisiin uimahyppykisoja, niin Roni voisi osallistua. :D

      Poista
  2. Kiva kesä se on teillä ollut ja vauhdikaskin välillä. Uimahyppy on rohkea veto ja vielä portaita pitkin takaisin laiturille, taitava.
    Hienot ryhmäpotretit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiturilta hyppäämisen Roni oppi sattumalta itse, kun oli niin innoissaan menossa ihmisten perässä uiman, että hyppäsi laiturin päästä samoin kuin ihmiset, mutta portaiden nousua piti vähän opettaa. Ranta on sen verran jyrkkä, että portaita pitkin on helpoin nousta vedestä. :)

      Poista
  3. Onnee suarituksista, niin uimaloikista ku jäljestyksistä, kuamat. Kaikista kuvista välittyy ilo ja touhut. Jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Uimaloikka varsinkin oli tämän kesän spesiaali. Lämpimillä keleillä tuli uitua ahkerasti. :)

      Poista
  4. No huh, että iha ite vappaaehtosesti laeturilta vetteen! Kyllä jäes monelta tekemätä.
    Kyllä on ollunna hieno kesä teellä. Vuan mikäpä on ollessa ollunna nuin utakan emännän ja mukaviin kaveriin kansa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ronin laiturilta hyppääminen on ihmetyttänyt ja naurattanut monet kerrat. :D Meistä ei kukaan muu suostuisi moiseen. (No ehkä Emäntä, jos on lämmintä vettä...) Hyvässä seurassa on kesä kulunut mukavasti. :)

      Poista
  5. No hyppyyn laiturilta ei edes meidän vesipeto Typy rohkene. Huikea juttu! Ja uiminenhan on superkivaa. Teillä on riittänyt mukavia juttuja, kivoja kavereita ja hauskaa puuhaa. Mökkeily on parhautta.

    Ilon hetkiä myös kohta alkavalle syyskuulle toivottaa Typy, Hippu ja emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uimisesta voi nauttia hyppimättä laituriltakin! :D Mukavaa syyskuun alkua teillekin!

      Poista
  6. Olipa Roni pätevä uimahyppääjä ja uimari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenlaista voi oppia vahingossa, jos on tarpeeksi innostunut noutamisesta... :)

      Poista
  7. Onpas sievä tuo teidän Pikku-Moona. :) Kovasti olette puuhailleet kaikenlaista.

    VastaaPoista