Kävin tiistaina meidän hyvän ystävän ja kollegan Snoopyn kanssa olemassa vähän kaverina vanhuksille. Oli ihan mukava vierailu. Osa ihmisistä tosin halusi vain katsoa meitä, mutta kyllähän sekin sopii. Yllätin jopa Emännän pysymällä kiltisti aloillani pitkän aikaa yhdessä sängyssä. Minusta vieraiden sängyissä istuminen on ollut aina ennen vähän tungettelevaa, mutta nyt viihdyinkin hyvän tovin. Mikäs siinä kun oli mukava rapsuttelija!
Torstaina käytiin rally-tokotreeneissä. Minulla oli vähän nihkeä päivä. Aina ei vain onnistu.
Perjantaina, lauantaina ja tänään sunnuntaina on tehty mukavan mittaiset kävelylenkit. Perjantaina ja lauantaina 6 kilometriä ja tänään 10 kilometriä. Ilma on ollut oikein lenkkeilyyn sopiva.
Lucy-neitiä jostain syystä jänskätti pururadalla tosi paljon. Hän pälyili koko ajan taaksensa. Ehkä se johtui siitä, että ei oltu ihan varmoja, olisiko joku saattanut tulkita sen vielä latualueeksi, kun vähän oli lunta ja joku oli siinä hiihdellytkin, vaikkei varsinaista ajettua latua ollut. Oli siellä kulkenut muitakin koiria ja kierreltiin metsäpolkuja pitkin, missä vain niille oli mahdollista poiketa matkan varrella. Koiriahan ei saa tuolla ulkoiluttaa latualueella, mutta silloin kun sama reitti on sula kuntopolku, niin silloin koiratkin saavat ulkoilla siellä. Tänä talvena on ollut välillä hankala tulkita, kummasta on milloinkin kyse.
Ollaan myös kieriskelty ahkerasti hangessa, missä vain lumilaikkua on ollut. Emäntähän teki sellaisen hävyttömyyden, että pesi ja föönasi (!!) minut viikko sitten sunnuntaina. On ollut melkoinen työ saada kaikki se shampoon ja hoitoaineen puhdas haju pois turkista! Hän halusi kokeilla, että saisiko minusta vielä näyttelykelpoista koiraa, mutta ei tämä minun turkkini tainnut paljon sen kummemmalta näyttää föönattunakaan. Taitaa jäädä tältä vuodelta näyttelyt vain haaveiksi. Minä en niistä niin perusta muutenkaan, vaan toivon harrastuksiltani enemmän toimintaa.
Herkullisen hajuisia pikkusorkkia on kipitellyt pitkin poikin pururadan maastoa! Siimat on välillä aika kireinä, kun yritetään päästä ajotunnelmaan.
Tänään käytiin metsäpolulla lenkkeilemässä. Aurinkoinen sunnuntaiaamu oli houkutellut aika monta muutakin ihmistä ulkoilemaan. Muita koiria ei kylläkään nähty. Eräs vastaantulija kehui meitä kauniiksi koiriksi. Mukava herrasmies!
...ja ravistus...
Hiero ensin...
...ja muista kunnon ravistus.
Pikkuisen treenattiin matkalla patukan noutamista. Ihan aina ei jakseta ottaa lintua mukaan pakastimesta, mutta tällainen puolen kilon noutodummy toimii ihan hyvin noudon harjoituksissa. Naistenpäivän kunniaksi Lucy-neidin taidonnäyte.
Minun noutoni olivat hyvin samanoloisia. Minäkin harjoittelen taas uudestaan tuollaista lyhyttä matkaa, kun minulle on ehtinyt muutamana kesänä tulla sellainen tapa, että riehun noiden patukoiden kanssa omineni enkä suostukaan tuomaan niitä Emännälle. Nyt harjoitellaan patukan palauttamista. Lucy-neiti sen sijaan välittää vain palkasta, joten hänellä ei ole mitään vaikeuksia palauttaa mitä tahansa esinettä kiireen vilkkaan Emännälle.
Tässä vielä yksi täysin tapahtumaköyhä videopätkä kävelymme loppuvaiheilta. Emäntä yritti kuvata videolle, kuinka Lucy-neidillä riittää vielä iloista virtaa lenkin lopullakin, mutta Lucy-neiti ei nyt suostunut riehaamaan kameran ollessa esillä.
Emännän ovela juoni viikonloppuisin on se, että hän käyttää meidät heti aamusta pitkällä kävelyllä, jotta sitten loppupäivä kuluu osaltamme näin:
Tavoite saavutettu.
Kyllä jos kymmenen kilometrijä tuahoo vaahilla ni takkuulla nukuttaa sejjäläkeen! Ovela on emäntä teellä :) Meellä ee äet jaksas puoltakkaa tuosta matkasta.
VastaaPoistaOn siinä työmuata suaha omat hajut takasi ja turkki entiselleen ku immeenen pestä lotroo samppoon kansa. Vuatii usseemmannii pyörähyksen sopivassa paekassa :) Vuan haaska viikkoo näätästää teellä olleen tuas. Aena jottae mukavata tekemistä.
Vähän kyllä tuntuu, että vedetäänkö nyt koiria höplästä (mikä ikinä se onkin), kun käytetään vain pitkä lenkki ja sitten ei puuhata mitään muuta! Mutta menköön. Mukavahan tuolla oli viikonloppuna laputella kauniissa säässä! :)
PoistaTänään löytyi ketun kikkare metsästä. Sillä oli hyvä viimeistellä turkin oikean tuoksutasapainon palautus! :D
Samat ajatukset meilläkin, Iivari ehti ensin kirjoittaa ne julki ;)
VastaaPoistaOlispa kiva kierähdellä lumessa, mutta eihän sitä lajia meilläpäin ole milliäkään. Pah!
Harmi, että teiltä on jäänyt hankikieriskelyt välistä tänä talvena. :( Ehkä voisitte käydä lenkillä jonkun jäähallin lähistöllä? Sellaisesta paikasta me löydettiin kerran lunta kesälläkin! Ei täälläkään ihan ylettömästi ole lunta, mutta sen verran sentään, että on mäyräkoirien kieriä.
PoistaOnpa mahtavaa että käytte vanhuksia tapaamassa ja saa rapsuttaa jos haluaa. Respektiä oikein satasella
VastaaPoistaSun kaveri Snoopykin on oikein söpöläinen <3
Kiitos! Me käydään välillä tuolla vanhainkodissa, kun siellä voi olla pitkänlinjan koiraihmisiä aivan ilman koirakontakteja. On saatu kuulla tarinoita monista jo edesmenneistä koirista. Toisinaan sattuu kylläkin kissaihmisiä, mutta hekin rapsuttavat kohteliaasti, kun on niin pieniä koiria. Toiset taas eivät pidä niin koirista, mutta hekään eivät vierailuista yleensä pahastu, kun hihnan päässä kulkee kaksi mukavaa naista. ;)
PoistaSinä Roni olet herrasmies, kun ajattelet ettei vieraiden sänkyihin tulisi tuppautua. Toista on meidän likat, ovat aina olleet. Sänky kuin sänky, kenen hyvänsä. Ei olla vieraskoreita vaan painutaan heti mylläämään peittoihin petiä itselleen. Siksipä kaikissa meidän kyläpaikoissa osataan nykyään laittaa makuuhuoneiden ovet kiinni :). Teet kyllä upeaa työtä vanhusten kaverikoirana.
VastaaPoistaLumessa kieriminen on hauskaa puuhaa. Harmi vaan, ettei Hippu ja Myttö ole päässeet sitä tekemään. Täällä kun ei ole ollut lunta kierittäväksi. Tuntuu niin hullulta, että talvi oli tällainen vesitalvi.
Hipun ja Mytön emäntä
Harmi, että Mytöltä jäi lumi kokematta tänä talvena.
PoistaTe ette tosiaan ilmeisesti kursaile sängyssä pyöriskelyn kanssa! :D Meille oma sänky on paras paikka. :)