Vastavalmistuneen lelukirurgin piirinmestaruuskisakertomus

Roni: Olen suorittanut vihdoin mäyräkoirien lelukirurgian perustutkinnon ja poistanut onnistuneesti pillin kumikanan sisältä!

Kumikana on vaiennut!

Roni: Viime viikonloppuna järjestettiin rally-tokon piirinmestaruuskisat siinä kennelpiirissä, johon meidän harrastuskerhomme kuuluu. Emäntä oli ilmoittanut joukkuekarsintaan meidät kaikki kolme eli minut, Ninnin ja Moonan. Hänen yllätyksekseen meidät kaikki valittiin joukkueeseen näyttöjemme perusteella. 

Joukkue koostuu kuudesta koirakosta siten, että kaksi koirakkoa voivat olla ylemmistä luokista (VOI-MES) ja neljä koirakkoa alemmista luokista (ALO-AVO). Joukkueiden pisteisiin lasketaan mukaan kolmen parhaan koirakon pisteet siten, että yhden tuloksen pitää tulla ylemmistä luokista ja kaksi alemmista. Oli siis hieman kuumottavaa, kun minun tai Ninnin oli pakko saada tulos, että joukkue saisi tuloksen!

Minun suoritukseni oli ensimmäisenä (tosin luokan viimeisenä). Halli oli siitä erikoinen, että ylhäältä avoimen seinän takana oli varasto, josta juuri kilpailun aikana jotkut tulivat hakemaan tavaroitaan. Trukki piippasi, paikat kolisivat ja ihmiset huutelivat. Useampikin koira kärsi tästä erikoisesta äänihäiriöstä, enkä minäkään jäänyt osattomaksi. Lisäksi alusta oli pistelevää keinonurmea, joten kun olen tällainen herkkä, äärimmilleen viritetty kisakone kuin formula-auto ikään, niin voi arvata, että homma sakkasi moneen kertaan. Ei formuloillakaan ajeta huippuaikoja sadekelillä tai jos radalla on soraa! Pieni muutos on tehty treeni- ja kisarutiiniin eli Emäntä on opettanut minulle rauhoittumista. Se on sellaista, että hän pyytää minut maahan makaamaan, sanoo "Rauhoitu." ja sitten saan siitä palkkaa. Näin tehtiin myös juuri ennen kisasuoritusta odotusalueella. Jos haluaisi nähdä kehityskaaren, niin ensimmäinen kisa tänä vuonna tuotti 69 pistettä eli juuri yhden pisteen alle hyväksytyn tuloksen ja nyt rauhoittumisharjoittelun jälkeen pisteitä tuli 70 eli juuri hyväksytyn tuloksen puolella. Kyse voi olla myös sattumasta.

Minun hyväksytty tulokseni rentoutti meininkiä joka tapauksessa sen verran, että sen jälkeen Ninnin ei ollut pakollista saada tulosta. Ninni oli voittajaluokan ensimmäinen koira suoritusvuorossa. Hän sai radalta 98 pistettä eli kaksi pistettä vajaa täydet pisteet. Hän oli astunut sivuaskeleen hieman vinoon ja yhdellä kyltillä hänelle oli pitänyt toistaa istumiskäsky. Jos minä olen Ferrari, niin Ninni on koko perheen farmari-Volvo: ei ehkä näyttävin ja tehokkain, mutta vie eleettömän varmasti aina perille. Joukkueen tuloksiin laskettiin mukaan siis Ninnin tulos, koska se oli huomattavasti omaani parempi.

Ninni sai tuloksellaan luokkavoiton ja ansaitsi myös koulutustunnuksen RTK3, koska tämä oli hänen kolmas hyväksytty tuloksensa VOI-luokassa. (Ja kolmas kisansakin.)

Avoimen luokan aikana käytiin kävelyllä ja Emäntä tankkasi evästä autossa istuen. Yksi meidän joukkueen jäsen osallistui AVO-luokkaan, mutta hän ei valitettavasti saanut tulosta. 

Lopulta illan jo hämärtyessä oli alokasluokan vuoro. Autoanalogiassa Moona on ehkä jotain WRC-ralliauton ja monster truckin väliltä... Kiihtyvyys ja räjähtävä voima ovat aina yhden sormen heilautuksen päässä, mutta taitava kuljettaja voi saada kauhuntasapainon säilymään pienistä muhkuroista huolimatta. Moonakin sai 98 pistettä ja hän ansaitsi koulutustunnuksen RTK1 (kolme kisaa, kolme tulosta...) Hänelle tuli yksi miinus hieman tahmeasti suoritetusta ensimmäisestä kyltistä ja loppupuolella hän ehti nuuskaista yhden kartion kärkeä ennen kuin Emäntä sai hänen päänsä nousemaan. Alokasluokassa oli kaksi muutakin joukkuekaveria ja he saivat 99 pistettä (!) ja 94 pistettä.

Joukkueemme lopputulos oli siis 295 pistettä ja kuinka ollakaan se oli tällä kertaa paras joukkuetulos eli meidän joukkueemme voitti piirinmestaruuden! Meidän kerhomme toinen joukkue tuli toiseksi eli meidän kerhomme otti kaksoisvoiton joukkuekisassa! Treenaillaan siis viikoittain  huippuseurassa!

Joukkuepiirinmestarit 3/6

Moona ALO98/100 ja RTK1

Ninni VOI98/100 RTK3, Roni MES70/100

Osa palkinnoista meni Emännän suuhun ja osa koirien...

Minä vietin sillä aikaa päivää Ninnin ja Moonan emännän kanssa ja toimin mm. eteerisenä porkkanamallina

Ja täydennettiin me mallikansiotani myös otoksilla ilman porkkanoita...

Viikolla tapasimme koirapuistossa Vallun. Hänellä on kylillä vähän rähinöitsijän maine nykyisin, mutta meidän välimme olivat onneksi edelleen kunnossa. Joskus nuorempana saatettiin ottaa joku juoksuaskelkin yhdessä, mutta nyt ei viitsitty sellaiseen temuamiseen lähteä. Vaihdettiin lyhyesti kuulumiset ja jatkettiin omiin suuntiin.

Lucy: Keskiviikkona käytiin hakemassa vaihtelua lenkkeilyyn uusissa maisemissa. Jätettiin auto yhden talon pihaan ja käytiin käppäilemässä lenkki.

Lenkin jälkeen kokeiltiin sellaisia Iivarinkin mainostamia rappuskahveja. Iivari ilmeisesti saa oikeasti hörpyn kahviakin, mutta meillä oli vain vettä kupissa ja kalkkunatikku puoliksi. Hyvin maistui niinkin. Ketään ei vain kuulostanut olevan talossa kotona.

Oudon hiljainen pihapiiri. Kukahan täällä asuu?