Vuoden viimeiset kisakuulumiset

 Lucy: Lauantaiyönä kello 3.30 soi herätyskello. Luulen näkeväni unta ja käännän kylkeäni. Emäntä nousee. Kohta hän laittaa valot päälle ja keittää aamukahvia. Vähän ajan päästä meille tarjotaan aamuruoka. Onko minun kelloni sittenkin sekaisin vai onko tämä hieman varhainen hetki aamuruualle? Otan tarjotun aterian tietenkin vastaan, mutta kakistelen hieman aamupissalle lähdön kanssa. 4.39 istumme Ronin kanssa auton peräpaksissa omassa häkissämme ja auton keula osoittaa kohti Etelä-Suomea.

Neljä tuntia myöhemmin heräämme koiraharrastehallin pihalta Lohjalta. Käy ilmi, että tänään kisataan mäyräkoirien rotumestaruudesta rally-tokossa. Käymme pienen pissalenkin ja Emäntä treenailee Ronin kanssa pihalla. Odotan turhaan omaa vuoroani. 

Aikaa kuluu ja Roni noudetaan tekemään kisasuoritusta. Sen jälkeen Emäntä ottaa minutkin autosta taas jaloittelemaan. Laskutaitoisena mäyräkoirana olen varma, että nyt on minun vuoroni päästä harrastehalliin tekemään oma suoritukseni, koska Roni on ilmiselvästi jo käynyt, joten nyt on OLTAVA minun vuoroni. Kiskon kaikin voimin kohti hallia ja yritän tarttua kynsilläni jäiseen maahan, kun Emäntä vetää minua pois päin hallista. Kävelytiellä en suostu kävelemään hallista pois päin, mutta hallia kohti kuljen reippaasti häntä pystyssä. 

Niin vain lopulta käy, etten minä pääse halliin. Roni on ainoa mestariluokassa kisannut mäyräkoira ja näin ollen, vaikka hänen tuloksensa jää pisteen päähän hyväksytystä tuloksesta (69 pistettä), hän on kuitenkin mäyräkoirien rotumestari, koska ilmeisesti nollatuloskin lasketaan, kunhan tuomari ei hylkää suoritusta esim. ratavirheen vuoksi tai ohjaaja ei luovuta kesken suorituksen.

Mäyräkoirien rally-tokon rotumestari 2020

Kotona (jälleen neljän tunnin automatkan jälkeen...) selviää, että siitä huolimatta, etten päässyt kisahalliin, olen saanut pokaalin! Koska kiertopalkinto siirtyy joka vuosi seuraavalle mestarille, niin kiertopalkinnon tilalle olen saanut oman pokaalin viime vuoden rotumestaruudesta. Tämä onkin sitten minun kilpailu-urani viimeinen palkinto. Emäntä on hiukan pahoillaan, kun olen vuosien mittaan oppinut poseeraamaan niin hyvin palkintojen vieressä, että on sääli, ettei näitä palkintokuvatilaisuuksia enää tule, mutta ehkä voin jatkossa kuvauttaa itseni Ronin palkintojen kanssa?

Tulin, näin, voitin...? Minä olen ilmeisesti jo niin taitava, että saan palkintoja ilman, että tarvitsee mitään tehdäkään!

Mäyräkoirien rally-tokon rotumestarit 2019 ja 2020

Ps. Roni kävi tänäänkin (!) rally-tokokisoissa. Tällä kertaa ihan vain lähikaupungissa, joten minä olin kotona. Tänään hän oli sitten saanut 91 pistettä, mutta oli "vasta" kilpailun neljäs eli tänään ei herunut palkintoja ja pokaaleja.

Eilisissä kisoissa hänelle tuli vielä yksi -10 pisteen virhe, kun hän pysähtyi kesken ohjaajan kiertämisen, mutta tänään ei tullut yhtään isoja mokia. Eilen hän oli nuuskinut melkein koko matkan hallin lattiaa perimäyräkoiramaiseen tapaan ja jäänyt yhteen kohtaan oikein huolella tutkimaan, mutta tänään nuuskiminen rajoittui enää kuuteen yksittäiseen kuonon alaspainumiseen, joista jokainen siis maksoi yhden pisteen ja lisäksi oli kolme muuta yhden pisteen virhettä (jotka kyllä johtuivat samasta asiasta eli huomion kiinnittymisestä Emännän sijaan ympäröiviin asioihin). Roni on kyllä hienosti kehittynyt, että kunhan hän vähän vielä treenaa oikeaa virettä ja keskittymistä, niin ehkä hän jonakin päivänä on yhtä hyvä rally-tokomäyräkoira kuin minä!