Koiraperheen kuulumisia

 Lucy: Talvi saapui meillekin, vaikkei sitä erityisesti vielä toivottu. Meistä koirista lumi on ihan hauskaa, mutta Emännällä kuluu iltaisin aikaa lumitöihin, joka on poissa meidän kanssa puuhastelusta ja lenkit hidastuvat, kun tassuja täytyy pysähtyä putsaamaan lumesta. Ei suostuta edelleenkään käyttämään tossuja siitäkään huolimatta, että ne kuulemma olisivat vastaus sekä palelu- että paakkuuntumisongelmiin.

Lucy: Minut jätettiin tänään tylysti pois päiväkävelyltä. Emäntä ei kuulemma pysty kantamaan montaa koiraa kerrallaan ja hän halusi käydä kerrankin vähän pidemmällä lenkillä. Musta duo kävi sitten käpyttelemässä hänen kanssaan. Demo oli ilmeisesti matkustanut 4 kilometrin matkasta jonkun verran povarissa, mutta oli jo aika pitkästi jaksanut juosta omin jaloinkin.

Lucy: Itsenäisyyspäivää viettiin kotona. Tässä meistä ohimennen näpsäisty perhepotretti eteisessä. Pirpana kasvaa hirveällä vauhdilla! Siltä lähti jo kaksi maitohammastakin ylhäältä edestä ja nyt kaksi päivää myöhemmin sinne on jo uudet hampaat kasvamassa.

Lucy: Itsenäisyyspäivänä minunkin sentään sallittiin käydä kävelyllä yhdessä muun porukan kanssa. Naamioiduin mustaan joukkoon Ronin takkiin pukeutuneena. Roni käyttää niin harvoin omaa takkiaan, että minulla on nyt takki etu- ja takaovella. Tarhassa ulkoilen omassa pinkissä takissani ja etupihalla ja kylillä mustassa.

Lucy: Näytin Demolle, miten lenkillä voi ihan hyvin leikkiä hihnoissa, piehtaroida ja riehua, vaikka Emäntä sanoisi mitä. Oli myös kivaa, että lenkillä oli paljon herkkuja mukana. Emäntä jupisi jotain, että ne olivat pentua varten, mutta minä onnistuin silti kerjäämään niistä suurimman osan. Pääasiassa siten, että kun huomasin hänellä olevan ruokaa taskussaan, en suostunut kävelemään välillä kuin ruualla houkuteltuna. Koska olimme puolivälissä matkaa, niin Emännän oli pakko saada minut kulkemaan kotiin asti. 

On ihan hyvä näyttää Demolle vähän näitä mäyräkoirajekkujakin, koska muuten hänestä tulee Ronin kaltainen yksitoikkoinen hihnatiukallakipittäjä. Mitä hauskaa on siinä, jos koira kulkee lenkillä hihnanmitan päässä Emännän edessä, kipittää tasaista vauhtia vetämättä, eikä juuri edes pysähtele?!

Lucy: Yksikään jäniksen papana ei pakene tältä kirsutriolta!

Lucy: Koska itsenäisyysviikonloppu oli meillä niin pitkä, niin ehdittiin käydä Ninnin ja Moonankin luona yökylässä. Demo treenasi ihmissängyssä nukkumista. Itse en enää juuri viihdy lakanoissa, joten on hyvä saada jatkaja siihenkin hommaan, ettei sänky käy liian tilavaksi mestareille!

Lucy: Katsokaa nyt miten ällöttävän tehokasta lenkkeilyä! Moona johtaa joukkoa naru sinkeällä eikä poikkea koskaan tien reunasta keskemmälle. Roni ja Demo perässä rinta rinnan kuin kivekset pusseissa. Minä ja Ninni sentään annamme vähän sävyjä lenkkeilyyn! Meitä ei vain huolittu mukaan, kun olisi muka "hankalaa" lenkkeillä yksin viiden koiran kanssa... Mitäs hankalaa siinä nyt olisi ollut, jos me vähän olisi Ninnin kanssa tuossa välissä kudottu pirtanauhaa taluttimista.

Lucy: Joissain tapauksissa Demonsteri todistaa kyllä olevansa aito mäyräkoira. Tämän hellyttävän kuvan taustana on, että Demo ensin kiusasi Ronia niin, että Roni vetäytyi kuljetusboksiin nukkumaan. Sitten Demo työntyi boksiin perässä ja käpertyi oviaukkoon kerälle, niin ettei Roni päässyt ulos boksista. Roni yritti pyytää katseellaan apua Emännältä, mutta kun ei saanut vastakaikua, niin joutui tyytymään nukkumaan pirpanan takana.

Lucy: Ninnistä on tullut sitten Moonan pentuaikojen melko vannoutunut pentujen vihaaja. Demo vain on yhtä päättäväisesti aikonut pakottaa kaikki rakastamaan tai ainakin hyväksymään itsensä. Tässä hän on kesyttänyt Ninnin ja päässyt jo näin lähelle vetelemään päiväunia.

Lucy: Emäntä oli kuullut jostain, että on tärkeää ottaa lapset mukaan kotitöihin jo siitä alkaen, kun he itse kiinnostuvat kotitöistä. Ilmeisesti artikkelissa ei ollut tarkennettu, oliko kyse ihmis- vai koiralapsista, mutta Demo on nyt sitten osallistunut auliisti kaikenlaisiin arkiaskareisiin täällä kotona.

Lucy: Tässä on meneillään leikki nimeltä Moppi. Se on ihan hauska leikki. Minäkin osallistuin yksi päivä. Siinä saa herkkuja, kun EI koske moppiin. Helppoa ruokaa, sanon minä!

Lucy: Vaikka minäkin monenlaista pennun kanssa touhuan, niin kyllä Roni on kuitenkin isomman osan vastuuta kantanut isän roolissa. He ovat harjoitelleet myös pimeässä lenkkeilyä ja yhtenä iltana oli kuulemma jännittävää, kun tapahtui kohtaaminen pimeässä. Naapurit tulivat vastaan iltalenkillä. Ensin Demo oli vähän kuulostellut ääniä pimeydestä, mutta kun huomasi, että ihmisiähän siellä on tulossa, niin hän kiepsahti kaikkien luo kerjäämään rapsutuksia ja huomiota. Jos sama meno jatkuu vielä kaksivuotiaana, niin hän saattaa pian olla jatkaja kaverikoiratoiminnassakin!

Lucy: Erinäiset isänkiusaustuokiot ovat osa päivittäisiä rutiinejamme. Onneksi minä saan pysyä erossa noista nahinoista.

Roni: Niin on tämä isyys kyllä aika rankkaa, vaikka toki antoisaakin. Välillä on kiva vetäytyä Emännän polvelle ipanan saavuttamattomiin vähän latailemaan akkuja.

Roni: Ja tietysti on tärkeä pitää huolta myös itsestään ja tehdä asioita myös ilman pentua. Käytiin mm. Snoopyn ja Hipun kanssa kaverikoirakeikalla pitkästä aikaa ja ensimmäistä kertaa Demon saapumisen jälkeen pääsin torstaina myös rally-tokotreeneihin Ninnin kanssa. Kyllä oli mahtavaa olla treeneissä pitkästä aikaa! Tein lähes virheetöntä rataa, kun oli niin mukava tauon jälkeen olla Emännän kanssa yhdessä harrastamassa.