sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Maalaismaisemissa




Anteeksi rouva Emäntä, haluaisin tehdä valituksen Pikku Sian hallintaoikeudesta. Käsitän kyllä, että omistusoikeus on Pikku Sian laillisella omistajalla eli Ninnillä, mutta mielestäni rehdissä noutoleikissä saavutettu hallintaoikeus on sillä kuonolla, joka on lelun ensimmäisenä saanut kiinni ja on epäreilua, että viekkaudella ja vääryydellä tullaan se väkivalloin ja uhkaillen ryöstämään toisen suusta!

"Pikku Sika on minun!"




Rouva Emäntä, ettekö mitenkään voisi ottaa Pikku Sikaa Ninniltä ja heittää sitä vaikkapa johonkin ilmansuuntaan? Tai antaa minulle suoraan? Minun niin tekisi mieleni leikkiä sillä myös.


"Pikku Shika tänne!"
Mutta minä shain shen!
"Tämä ole mikään Heitä Sikaa -peli! Pikku Sika on ja pysyy minulla. Et heittele sitä enää."

"Käy vain nukkumaan rakas Pikku Sika. Minä suojelen sinua!"

Muistaakos joku, milloin tällä leirillä tarjotaan lounasta? Vai joko se tarjottiin? Mikä on seuraava ruoka?

Olemme vetäytyneet maaseudun rauhaan Emännän ja Mustan alamaisen kanssa. Olimme juuri kuivumassa suihkun jälkeen kodinhoitohuoneessa, kun Roosa-tädin ja Ninnin ihmiset yllättäen katosivat. Onneksi satuimme olemaan paikalla meidän Emännän kanssa, niin voimme pitää huolta lapinkoirista, kunnes heidän ihmisensä löytyvät tai palaavat kotiin itsestään.


Emäntä väittää, että tämä oli suunniteltu juttu.
Lauantaina puuhasteltiin vähän puutarhassa aikamme kuluksi. On monta tapaa pilata kukkapenkkinsä. Roosan ja Ninnin emäntä valitsi niistä varmimman eli antoi penkkinsä kerrostalossa asuvan amatöörin kitkettäväksi. Me nähtiin ainakin kerran Emännän työntävän juuri kitkemiään kasveja takaisin multaan, kun vuohenputken sijaan kouraan tarttuikin jotain muuta!

Onko nämä nyt rikkaruohoja vai säästettäviä... mene ja tiedä...


 Tästä isosta valkoisesta sängystä käytiin vähän vääntöä Emännän kanssa. Minusta siinä on lakana, joka tarkoittaa, että se on pedattu sängyksi, mutta Emännän mielestä se on kasvimaa, joka täytyy jättää rauhaan. Kehtasi kiskoa minut päiväunilta nilkoista. Kolmesti peräkkäin!

On tämäkin paikka... sänkyjä, joissa ei saa nukkua ja (kukka)penkkejä, joilla ei saa istua. Onko tämän pensaan juurella istumisessakin jotain väärää?


Iltasella käytiin mökillä saunomassa. Emäntä ja Musta alamainen uivat vapaaehtoisesti, minä pakotettuna. Emäntä heitteli Mustalle alamaiselle linnunsiipidummya veteen haettavaksi. Ninnikin innostui kannustamaan villisti rannalla, mutta ei lähtenyt itse hakemaan lelua Emännän kehotuksista huolimatta. Sen sijaan hän auttoi Ronin aina rannalle lelusta vetämällä, kun lammen ranta on vähän jyrkkä mäyräkoiran nousta lelu suussa.

Ninni ja Lucy

Ja sitten tuli pieni särö Ninninkin "Olen täydellinen koira" -ansioluetteloon: hän karkasi!

"En minä karannut! Kävin tervehtimässä naapurimökin uutta pentukoiraa."

Lähditkö sinne Emännän kehotuksesta vai omin päin?

"No, omin päin."

Tulitko kutsusta, vai täytyikö Emännän hakea sinut?

"Hän taisi tulla hakemaan minut..."

Sitä kutsutaan Ninni karkaamiseksi, jos lähtee omin päin ja ei tule kutsusta takaisin!

Roosa-täti ei karannut eikä tehnyt muutakaan koiruutta.

8 kommenttia:

  1. Hienot kesämaisemat, varmaan kiva ollut siellä puuhastella.
    Pikku Sialla näkyy hoitajia riittävän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Roni puuhastelee ulkona ahkerasti kodinturvatoimissa varoittaen polkupyöräilijöistä ja ohilentävistä linnuista. (Roosa-täti on yli-innokkaasta apulaisesta vähän nyreissään, kunhän pärjäisi mielestään ihan hyvin itsekseenkin pihavahtina, kuten jo 8 vuotta tätä ennenkin...) Lucy-neidin puuhastelut sijoittuvat lähinnä turvalliseen sänky-ympäristöön. :D

      Poista
  2. Párek ja Palvelijatar12. kesäkuuta 2017 klo 18.10

    Tuollainen elämä on todellista laatuaikaa! Kyllä siellä kelpaa viilettää ja aikaa kuluttaa kivalla porukalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu mukavaa on ollut! Tosin tänään iltapäivällä alkanut ja koko illan jatkunut sade on saartanut meidät vähän sisätiloihin, mutta onneksi päivällä ehdittiin lenkkeillä, niin rauhallisesti on köllötelty kaikki tahoillamme.

      Poista
  3. Mukavat päivät teillä siellä maalaismaisemissa. Uimista ja syömistä ja nokosia. Ei sitä oikein enempää voi vaatiakaan. Tosin tuota sikaleikkiä minä vähän kritisoin. Kyllä se olisi ollut Ronillakin vuoro sitä sikaa paijata. t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sai Ronikin sian välillä, mutta jos Ninni ei ajanut takaa, niin se menetti viehätyksensä hyvin äkkiä. ;) Ninnillä on myös hieman valeraskausoireita, niin lelut ovat nyt arvossa arvaamattomassa. :)

      Poista
  4. Samaa olemusta, kieltämättä. :)

    VastaaPoista