Mattopyykillä

Parempi Mestari hääräilee. Hän käärii mattoja ja varustaa mukaansa juomapullon ja saippuaa. Juuriharja. Muistelen etäisesti tämän saman tapahtumasarjan viime kesältä ja sitä edelliseltä. Toisaalta sama se, mitä Parempi Mestari pakkailee mukaansa, koska olen joka tapauksessa aina valmiina lähdössä mukaan. Asettaudun mattojen viereen asemiin. Kodin ulkopuolella tarvitaan aina hyvää vahtikoiraa.

Niin tarvitaan myös kodin seinien sisäpuolella. Mestari on kuumeessa ja häntäkään ei oikein voisi jättää ilman mäyräkoiravartiota. Parempi Mestari mittailee meitä hetken katseellaan. Yksi hihna nostetaan tavaroiden joukkoon. Jakaudumme mestareiden välille vahvuuksiemme mukaan: minä olen vakuuttavampi vartiokoira, kun taas Lucy-neiti kykenee makaamaan pitkiä aikoja paikallaan peiton alla.

Rantaan päästyämme käyn muutaman kerran uimassa lelua hakemassa. Kauaa emme kuitenkaan saa olla rauhassa. Laituriin liipuu hiljaa vene ja toisesta suunnasta saapuu auto. Napakkaa "tänne"-komentoa ei käy vastustaminen, vaan juoksen Paremman Mestarin luo. Hän laittaa minut kiinni ja alkaa täyttää matonpesualtaita vedellä. Minä korotan ääneni ja ilmoitan autolle ja veneelle, että ranta kuuluu oikeastaan meille.

Yhtäkkiä paikalle ajaa myös toinen auto. Ensimmäinen olisi ollut nostamassa venettä, mutta toinen haluaisi laskea veneen vesille. Autot vaihtavat paikkaa ja toinen pulauttaa kyydistään veneen hetkessä. Minä komennan myös tätä toista autoilijaa ja huomautan, että minun Emäntääni on sitten turha yrittää siirtää suuntaan tai toiseen. 

Veneennostaja-auto jatkaa puuhiaan ja kas kummaa, kuulen aivan selvästi koiran haukkuvan jossain auton uumenissa! Pian takaovista vilahtaakin suuri ruskea pää, mutta ihmiset työntävät koiran viisaasti takaisin sisään. Minun rantaani ei kannata tulla tepastelemaan. Kauempana rannan toisella reunalla pyörähtää myös joku kultainennoutaja, mutta hänkään ei onneksi rohkene tulla lähemmäs, kun ilmoitan hänellekin rannan olevan jo varattu. 

Kun veneennostajat ovat lähteneet, saapuu lisää ihmisiä rantaan. Erään naisen kanssa Parempi Mestari vaihtaa kuulumisia pitkään ja muistelen tavanneeni hänet joskus Paremman Mestarin työpaikalla. No työkaveri tai ei, aina on paikallaan vähän haukkua! Muutama pariskunta tulee myös pesemään mattojaan. Minusta he tulevat vähän liian lähelle meitä ja huomautan asiasta. Eräs mies on muka vitsikäs ja lähestyy minua muoviämpärinsä kanssa. Parilla syvältä kumpuavalla haukahduksella saan hänetkin etemmäs.

Lopulta paikalla on enää Parempi Mestari ja joku mattoaan jynssäävä nainen. Nainen toteaa minuun viitaten, että silläpä on paljon asiaa. Parempi Mestari selittää häpeissään jotain ympäripyöreää rotuominaisuuksista ja luonteenpiirteistä. Alkaa sataa ja uimisen jälkeen jo kertaalleen kuivunut turkkini uhkaa kastua uudelleen. Matot ovat juuri parahiksi pestyt ja Parempi Mestari sulloo ne autoon ja ajamme kiireesti kotiin. Jälleen kerran onnistunut suojelutehtävä minulta!

Koska mattopesulla ei ollut kameraa mukana, niin tässä sen sijaan kuva meidän parvekkeesta, joka on kerrankin siivottu ja jossa kukat eivät ole vielä kuolleet.

-----------------------------

Tänään kävimme pitkällä lenkillä Paremman Mestarin kanssa niin, että Lucy-neitikin oli mukana. Kävelimme yli 4 kilometriä pururadalla ja Lucy-neiti jaksoi hyvin mukana. En muista, milloin olisimme viimeeksi käyneet niin pitkällä lenkillä kolmestaan. Kun Lucy-neiti huomasi, että jatkamme vielä eteenpäin siitä kohdasta, josta olemme yleensä kääntyneet takaisin, hän sai valtavat riemuhepulit. Saimme vähän aikaa nelistää vapainakin, että saimme ylimääräiset energiat purettua. 

Lucy-neiti juhlisti tutun lenkkipolun jälleennäkemistä juoksuhepuleiden lisäksi kierimällä ulosteessa. Lucy-neiti löytää aina parhaat kierimispaikat! Minä en ehtinyt kuin katsoa vierestä, kun Parempi Mestari jo pöllytti meitä eteenpäin. Litsuttelimme myös kaikissa kuraojissa matkan varrella ja kierimme purussa. Siinäpä vasta oikeaa koiranelämää!

Oikea koiranelämä saattoi meidät sitten kotiin palattuamme suihkuun. Koska en ehtinyt kieriä limaisessa ulosteessa, jossa ehkä oli mukana myös kalanperkeitä, selvisin pelkällä alustan pesulla, mutta Lucy-neiti parka joutui vaahtokylpyyn. Lisäksi häneltä tyhjennettiin kylvyn yhteydessä anaalirauhaset, koska hän hieroi hiukan takapuoltaan ulkona maahan. Kävi häntä vähän sääliksi, kun hän lopulta pääsi kylpyhuoneesta pahanpäiväisesti kylvetettynä ja lingottuna. Onneksi Mestari otti hänet peiton alle kuivumaan ja antoi hänelle osan voileivästään.

Lucy-neiti parvekkeella kuivumassa puhtaalla matolla.