Sivut

lauantai 22. syyskuuta 2018

Yökylässä Ninni

-Vau! Saatteko te ihan oikeasti kulkea lenkillä ihan mitä reunaa vain ja itse päättää milloin vaihdatte puolta?

-Totta kai. Täytyykö teidän Moonan kanssa kulkea aina samaa reunaa?

-Joo meidän pitää aina mennä tien vasenta reunaa.

Ninni tuli meille yökylään torstaina. Perjantaina meillä oli Ronin kanssa vähän hommia, kun minä kävin aamupäivällä lukukoirakeikalla ja Roni teki kaverikoiravierailun, mutta ehdittiin me perjantai-illasta vähän olemaan Ninninkin kanssa.


-Psst. Ninni!

-Hmmh?

-Uskotko, että voin järjestää meidät ulos lenkille ja saada vielä ruokatarjoiluakin?

-Kellohan on puoli kolme yöllä. Ei tähän aikaan voi saada muuta kuin karkotuksen pihatarhaan loppuyöksi...

-Katso ja hämmästy! Sviiks Sviiks.

-Mitä nyt Roni?

-Sviiks sviiks.

-Mikä hätänä? Onko nälkä.

Ruokatarjoilu.

-Sviiks sviiks.

-Eikö käytäisi Roni nukkumaan? Mitä nyt... pitääkö sinun päästä ulos?

-Sviiks.

-Voih... no hyvä on. Mennään mennään. Lähteekö Ninni mukaan?

Ulkona.

-Uskomatonta! Meidän ihmiset eivät koskaan veisi meitä keskellä yötä lenkille! Kierretäänkö vielä tuon korttelin ympäri nyt, kun ollaan täällä?

-Joo mennään vain. Minä näytän tietä.



Yölenkin lisäksi käytiin toki aamulenkillä ja iltalenkillä. Perjantaina iltalenkki tehtiin pururadalle ilman Lucy-neitiä, että päästiin irrottelemaan vähän reippaammin.


Emäntä ei uskaltanut päästää meitä koirapuistoon leikkimään, kun sinne on kaivettu niin paljon kuoppia, että olisimme voineet loukata itsemme, ja lauantaina meillä oli tärkeä päivä edessä. Niinpä saatiin vähän aikaa olla pururadalla irrallaan, että saatiin leikkijuoksut juostua. Ei meitä ihan kauheasti leikityttänyt, kun Ninnikin nykyisin päätyönään vain leikkii Moonan kanssa. Hänestäkin oli ihan mukavaa olla lomalla ipanasta vähän aikaa.


Täällä ollessaan Ninni on myös rohkaistunut kulkemaan portaita. Kun hän kävi meillä ensimmäisen kerran, Emäntä joutui auttamaan häntä portaissa askel kerrallaan. Torstai-iltanakin hän tarvitsi hieman herkkupalojen vahvistusta, uskaltaakseen nousta ylös asti, mutta katsokaapa nyt:



Tärkein syy Ninnin vierailulle oli ilmeisesti lauantaiset rally-tokokisat. Menimme kisapaikalle yhden treenikaverin autolla. Treenikaverimme Väinö sai istua takapenkillä turvavyövaljaissa ja meidät lukittiin takakontin koirahäkkeihin kuin mitkäkin... koirat.

 Vastustan.

Emäntä oli innoissaan isoista takakonttihäkeistä, joihin oli niin helppoa laittaa koirat, mutta me olimme hieman eri mieltä. Nämä häkit oli tehty kultaisillenoutajille, joten mäyräkoira pystyi etsimään pakoreittejä, mutta Emäntä kielsi tunkeutumasta penkkien rakoihin. Ninni ja Roni näyttivät välillä melkein siltä, kuin olisivat tehneet olonsa mukavaksi, mutta minä kärkyin jokaista mahdollisuutta paeta.


Kisat menivät samalla kaavalla kuin edellisenäkin viikonloppuna, kun osallistuimme piirinmestaruuskisohin: pyöreä nolla sekä minulle että Ronille ja Ninnille hyväksytty tulos.

No olihan se erilaista, että minä sain tällä kertaa tuomaripalkinnon iloisesta radastani! Ja jäin enää yhden pisteen päähän hyväksytystä tuloksesta!

No niin... Ja viime viikonloppuna Ninni sai 97p ja sijoittui kolmanneksi, kun hän tällä kertaa sai 94p ja ei sijoittunut.

Jotenkin rally-tokotuomarit ilmeisesti vaistoavat, milloin joku on antamassa periksi. Minun epäonnistuneen suoritukseni jälkeen Emäntä oli hetken aikaa valmis lopettamaan koko lajin, mutta kummasti tuomaripalkinto ja kehut hyvästä ohjaamisesta saivat hänet kuitenkin vielä kokoamaan taistelutahtoa ja onhan meillä jo seuraava kisareissukin plakkarissa.

Ninni ja Väinö, molemmille AVO-luokasta 94p. Lucy ja Roni, molemmille VOI-luokasta 0p.

12 kommenttia:

  1. Ajatella, ettei kaikki saa valita vapaasti kumpaa reunaa kävelevät! Minä valitsen yleensä myös suunnan, joka on just päinvastainen kuin Palvelijatar oli suunnitellut. On hauskaa jumittaa ja lyödä maihin - ja sitten saada tahtonsa läpi, hihi. Mutta tuo Ronin temppu saada yöpalaa ja vielä lenkkikin ei varmaan tepsisi Palvelijattareen. Se on aivan liian laiska lähtemään yöllä ulos tai järjestämään mulle natusteltavaa keskiyön jälkeen. Teillähän ollaan niin energisiä, että ihan täällä hengästytään lukiessa päivän tapahtumistanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ninnin ja Moonan kodin lähellä kulkee vain autotie, eikä lainkaan jalkakäytäviä, niin siellä on aina mentävä kaikkien samassa reunassa. Onneksi on sitten metsäteitä, joilla saa vähän kulkea vapaammin.
      Lucyn närästelevä vatsa opetti Emännän kokeilemaan yöherätyksiin aina ensin pientä ruoka-annosta. Lucyn kohdalla se usein riittää ja ulos ei tarvitse mennä. Joskus luonto kuitenkin kutsuu yölläkin ja silloin on vain PAKKO päästä käymään pihalla.

      Poista
  2. Meilläkin kuljetaan orjallisesti tien vasenta reunaa, niin orjallisesti, että koirat eivät osaa pysyä tienreunassa, jos kuljetaankin joskus väärää puolta tietä ja niiden pitäisikin olla oikeassa laidassa. :D Metsäpoluilla toki saavat -ja osaavat- kulkea vasenta ja oikeaa oman halunsa mukaan. :)

    Onnea tuloksen tehneelle ja tsempit muille jatkoon! Ei kannata luovuttaa, mikäli tuntuu siltä, että pienikin mahdollisuus onnistumiseen vielä olisi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoista siimasoppaa saa aikaiseksi, kun kolme koiraa etenee siksakkia jalkakäytävän kumpaakin laitaa koluten, että ehkä olisi tähän(kin) asiaan kannattanut kiinnittää huomiota aikanaan koiria lenkkeilemään opettaessaan. :D Lucyn kanssa vain on aina ollut tämä kävelemisongelma eli kävelemisestä kieltäytyminen, niin se sai kulkea missä kulki, kunhan mentiin eteenpäin.

      Mahdollisuus tuntuu melko pieneltä, mutta jospa joskus vielä planeetat olisivat oikeassa asennossa ja hyvä vire säilyisi kehäviivan sisälläkin. Ongelma vain on siinä, että kuinka treenata niin kisanomaisesti muutoin kuin kisoissa käymällä, että ohjaajan jännityskin olisi treenitilanteessa aito...

      Poista
  3. Ai tekin olitte lauantaina rallykisoissa :) ? Meinasin jo kysellä, että täällä Paraisillako, mutta sitten tajusin, että minähän olin siellä itsekin ja näissä kehissä ei ollut ensimmäistäkään mäykkyä ja vain kaksi lapinkoiraa, joista toinen oli omani, eikä toinenkaan ollut Ninni.
    AVOthan teillä meni hienosti, ja VOI-luokkiin jäi vielä vähän purtavaa. Olisihan se kamalaa, että jos kaikista luokista heittämällä läpi menisi, niin mitä sitä sitten keksisi :)
    Mukavaa viikon alkua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo me oltiin vähän täällä pohjoisempana kisaamassa. :) Liian helposti ei ole tosiaan tämä VOI-luokka sujunut. Ehditään varmaan kokeilla ja oppia yhtä jos toista koiran kouluttamisesta ennen kuin tuloksia alkaa kertyä. Jos alkaa...
      Mukavaa viikkoa teillekin! :)

      Poista
  4. Ootta työ kyllä erj hienoja kaverija ku teejjät tohtii piästee mehtälenkille irti! Meekäläenen hävijjäes ku suhhaas Saharaan jos irti laskis metässä. Sano äet.
    Ja palaveluhan teellä on ensluokkasta ku yöllähhii tarjottaan yöpalloo ja pihalle piäsöö nuivvuan. Kylläpä on ollunna tuas huippuhieno viikolloppu sielä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meiltä on riistaviettiä nitistetty siinä määrin, ettei lähdetä aktiivisesti jälkiä etsimään. Toki jos hyvä haju sattuu kohdalle, niin sitten viedään mäykkyjä, mutta yleensä silloinkin Emäntä ehättää kiljaisemaan kutsuhuudon, joka vähintään laittaa pasmat sen verran sekaisin, että hän ehtii ottaa meidät kiinni. Kunnon ajoa ei ole koskaan saatu aikaiseksi, niin luottoa löytyy vielä. :)

      Poista
  5. Täälläkin yritetään Nero ohjata aina tien vasenta reunaa mutta välillä joku hyvä tuoksu toisella puolen vie huomion ja Nero vie emäntänsä myös sitä ihmettelemään :)
    Kivaa viikonjatkoa ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Autotien reunassa mekin kuljetaan vasemmalla, mutta pyöräteillä ja jalkakäytävillä saatetaan vähän vaihdella reunaa. :)
      Nähtiin muuten viikonloppuna nuori amerikanbulldoggityttönen nimeltä Martta! Emäntä kävi häntä rapsuttelemassa ja Martta oli täynnä rakkautta maailmaa kohtaan. Hän oli varmaan ensimmäinen Neron kanssa samanrotuinen koira, joka on nähty livenä. :)

      Poista
  6. Vai on teillä ollut seuraa, jolle opettaa pahoja tapoja. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ninni on nopea oppimaan. Niin hyvässä kuin pahassakin. ;)

      Poista