Lucy: Moonan juoksut olivat onneksi loppuneet sen verran aikaa sitten, että jäljellä oli enää Ronin lämmin muisto, joka haihtui vähitellen lauantain aikana. Perjantai-iltana hän yritti vielä välillä toivorikkaasti nousta Moonan selkään (ja sai äkkilähdöt), mutta lauantaina Emäntä jo näki tilanteen normalisoituneen ja Moonan nousevan Ronin selkään, kuten tavallisempaa on...
Roni: Moona ja Ninni ovat meidän tavoin aloittaneet Nose Work -harrastuksen eli hekin etsivät eukalyptuksen hajua lattialla olevista purkeista. Heidän isäntänsä oli rakentanut puusta purkkitelineet niin heille kuin meillekin. Minä olen koko ajan luullut, että haiseva purkki on tarkoitus tökätä kuonolla kumoon, mutta tässä uudessa telineessä se oli huomattavasti hankalampaa ellei jopa mahdotonta.
Lucy: Alku ei ole ollut kovin helppo, ei heille kuten ei meillekään, mutta nyt minä olen jo meistä paras. Minä sain haisteltavakseni jo KUUSI purkkia, joista piti löytää oikea! Myös Ninni on aika motivoitunut löytämään oikean hajun, samoin Roni, mutta Moona yrittää välillä saada palkan nuuskimalla vain jotain purkkia. Ei voi kyllä sanoa, etteikö hänenkin hajutunnistuksensa olisi tarkka, koska viime kesänä hän oppi aivan itse etsimään haistelemalla punkkeja kavereiden turkeista (lähinnä Ronin ja Ninnin), mutta tämän hajun funktio ei ole aivan auennut hänelle vielä.
Roni: Perjantain ja sunnuntain haistelutreenien lisäksi meillä oli omat rally-tokotreenit lauantaina koirahallissa. Yhteisharkat ovat olleet tauolla joulukuusta lähtien, mutta koska meidän Emäntämme on avaimellinen kouluttaja nykyisin, niin saamme varata vapaavuoroja hallille. Oli todella kiva tehdä haastavaa mestariluokan rataa pitkästä aikaa! Lisää haastetta toi se, että Emäntä levitteli radalle leluja ja olipa yhdessä kohtaa purkissa myös kalan nahka houkuttelemassa.
Lucy: Te kaikki muut taisitte haksahtaa vähintään kanaleluun tai kalan nahkaan, mutta minä selviydyin kaikista häiriötekijöistä ohi kirkkaasti!
Roni: Kyllä minäkin aika hyvin pärjäsin. Aika hyvin. Me tehtiin niitä rauhoittumisharjoituksia taas Emännän kanssa ennen radan tekemistä. Merkillä hän teki aika kepulitempun, kun hän käski minut seisomaan paikalleen ja sen sijaan, että hän olisi kävellyt seuraavalle kyltille ja kutsunut minut seuraamaan, niin hän juoksentelikin ympäri hallia, hyppäsi itse radan esteitä, hyppelehti ja heitteli palloa ilmaan. Kestin kaiken muun paikallani asennossa kuin tinasotamies, mutta sitten hän heitti pallon toiselle puolelle hallia ja minä en saanut juosta sen perään! Lannistuin niin, että istahdin maahan, vaikka olisi pitänyt seisoa. Mutta kunniakseni on sanottava, että pysyin paikallani!
Roni: Muuta ohjelmaa viikonlopussa olivat lauantain ja sunnuntain hiihtolenkit. Moonalla ja Ninnillä on pelkästään koirien ulkoilutukseen tarkoitettu hiihtolatu! Syrjässä asumisessa on omat hyvätkin puolensa. Latu lähtee suoraan heidän tonttinsa alapuolelta ja lauantaina menimme n. 3 kilometriä ja sunnuntaina 5 km. Ilmeisesti heillä oli myös oma sushi-baarinsa matkan varrella, mutta valitettavasti ihmiset löysivät sen lauantaina, ja sunnuntaina emme saaneet enää mennä herkuttelemaan raa'alla kalalla. Joku paikallinen kalastaja ilmeisesti vie kalanperkeitä metsään pöllöille ja muille metsän eläimille.
Mikä aloitus Ronilla: "Viime aikoina ei ole kauheasti tapahtunut mitään..."
VastaaPoistaMahtavia harrastuksia ja juttuja taas teillä! Haistelutyökippokannattimet näyttää upeilta, olisipa meilläkin joku nikkari, joka valmistaisi vastaavat. Minullakin on tapana käpälöidä ne purkit heti kumoon. Siinä oli ihminen sitten ihmeessä, palkitako hajun tunnistamisesta ja vahvistaa samalla ei-toivottu ilmaisutapa.
Ihmiskuplat on hyvä idea, varsinkin kun muodostatte noin aktiivisen kuplan kera nelijalkaisten. Meillä ei ole ainuttakaan, mutta onneksi on toisemme. Tuo oli suora lainaus emäntäni ajatuksista, jotka osaan nykyään lukea entistä paremmin ;) Olemme vähän niin kuin kasvaneet yhteen entistä tiiviimmin tämän selkäkokemuksen myötä.
Punkkien etsijä kuulostaa kyllä tosi käytännölliseltä, joten miksei voisi ensi kesänä pakastaa Moonalle punkkeja talvenkin treenejä varten?
Aika mahtava myös tuollainen metsäsushibaari, jonne voi hiihtää ihan omaa latua. Vauhdikkaita talvipäiviä edelleen teille ja kanssaharrastajille.
Joo tuon ilmaisun ja hajun löytymisen opettaminen järkevällä tavalla on aika hankalaa... Lucyn kohdalla ei onneksi ole niin tarkkaa, kun mitään koeuraa ei enää edessä ole, mutta Roni voisi oppia jonkun järkevän tavan, jos joskus mielisi kokeisiin haistelemaan. :D
VastaaPoistaHyvä idea pakastaa Moonalle punkkeja varastoon, että punkkikoira voi pitää taitoaan yllä myös talvisin! :D
On teillä luksusta koko elämä! Ihaillen lueskellaan puuhistanne. "Kun ei tapahdu mitään" -päivinä teillä on vaikka mitä aktiviteettia meneillään. Jännää kuvitella millainen mahtaa olla teidän tapahtumarikas päivänne sitten! Nauttikaa ja voikaa kaikki hyvin.
VastaaPoistaOli tässä aika pitkä "ei tapahdu mitään" -jakso ennen tuota viikonloppua. :D Mutta onneksi välillä tapahtuukin, ettei ihan tylsisty hengiltä. Arkiviikot ovat aika tylsiä, kun emme oikein vieläkään halua ulkoilla pimeässä ja ihmisten töiden jälkeen on jo aika pimeää.
PoistaArttu-kamu tuossa eellä vei sanat suusta...että eepä mittää viimeaekona tapahtunna,sannoo Roni :D
VastaaPoistaJa hirveesti kaekkee jännee on kuitennii ollunna. Tuassiisa tämmöstä laekampulskeeta määräkoeroo ihan hengästyttää lukkiissa :) Suati sittä vielä laeskempata emänteesä.
Meelläe on semmonen immeeskupla. Seon oekeen mukava ettee ihan kokonaan kyllästy vuan äetin ja isännän kansa toljaelemmaan.Siinä ee kuitenkaa oo nuin mukavija juttuja ku teellä sielä...suatikka sittä mittää sushi-puarija!
Kyllä on unj maestunna varmaan tuommosen mahottoman mukavan viikollopun jäläkeen. Oekeen ilosta viikkoo sinne!
Eihän sitä tiedä, mikä herkkulaari siellä sinunkin lähelläsi olisi, jos pääsisit irti katsastelemaan paikkoja! Ei tuotakaan sushibaaria hihnassa lenkkeillen löydetty. ;) Hiihtolenkeillä Moona ja Ninni olivat käyneet jo muutaman viikon tankkaamassa tuolta tuoretta kalaa, kun irti ollessa saattoi hieman poistua metsän uumeniin ladun vieressä. Nyt ihmiset halusivat selvittää, mikä on suun lipumisen (ja Ninnin jatkuvan ripulin) syy ja tällainen aarre löytyi! Ja nyt sinne ei enää saa mennä...
PoistaKyllä joku kupla pitää näinäkin aikoina olla, ollaan ihan samaa mieltä. Ja kuplaan kuuluvat myös nelijalkaiset kaverit. Menestystä kaikenlaisiin harrasteisiin, teillä niitä näyttää riittävän!
VastaaPoistaJoo ei oikein voi vuodesta toiseen ihan yksinkään olla...
PoistaKiitos samoin, mukavia harrastehetkiä teillekin! :)
Teillä on kyllä paljon kaikenlaista kivaa touhua ja harrastusta. Ihaillen luen, miten aktiivisia olette. Ei meistä ainakaan ole kilpailijoiksi teidän puuhille.
VastaaPoistaKyllä tässä jonkinlainen kupla on kiva olla. Aika raskaaksi muuten käy, jos ei ketään voi nähdä. Pienikin kuplanen on mukava juttu.
Hipun ja Mytön emäntä