Sivut

keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Treenaa kuin mäyräkoira




 Lucy: Alkuvuodesta monet ovat usein ainakin hetken aikaa treenihurmoksessa ja aloittamassa uutta, aktiivisempaa elämäntapaa. 

Roni: Me ei tehty mitään uudenvuodenlupauksia liikkumisen lisäämisestä tai vähentämisestä, mutta ajateltiin jakaa meidän treenivinkki niille, jotka etsivät kuntoilukivaa interwebin syövereistä. Toivottavasti hakukone on tuonut paikalle mahdollisimman monta liikunnannälkäistä, koska tässä tulee kovan luokan kardiotreeniohjelma!

Lucy: Treeni tehdään umpihangessa ja sitä paremmat tehot saat irti, mitä syvemmässä hangessa kuljet. Me teemme tämän yleensä rinnankorkuisessa hangessa tai kaulaa myöten kahlaten, mutta ilmeisesti ihmiskeholle myös puoleen reiteen tai sääreen ulottuva hanki lisää jo sopivasti treenikuormaa.


Roni: Sopivan hangen löydyttyä lisätään painoja etumukseen ja vatsan alle noin 10 prosenttia omasta painosta. Ekologisinta on pakata lumipaakkuja kiinni turkkiin, kuten me teemme.


Lucy: Tai sitten voi napata syliinsä sopivankokoisen koiran. Tällainen kymmenkiloinen mäyräkoira on esimerkiksi meidän Emäntämme valinta lisäpainoksi.

Roni: Tässä treenivinkki onkin pähkinänkuoressa: kahlaa tai mieluiten loiki syvässä hangessa painojen kanssa tunti pari. Henkilökohtaisesti tykkään yhdistää aerobisen voimaharjoittelun aivotyöskentelyyn. Kun samalla aktiivisesti haistelee ja seuraa milloin ketun, jäniksen tai hirven jälkiä, niin kehosta saa kaikki tehot irti. Siis aivan kaikki.


Lucy: Olemme tehneet treeniä parina päivänä ja voimme luvata, että aamupäivän pompittua ei tarvitse loppupäivänä tehdä enää muuta kuin syödä hyvin ja palautua levossa. Eilinen oli minulla välipäivä treenien välissä (saan pieniä helpotuksia silloin tällöin, ettei sydämeni rasitu liikaa). 

Jos alkaa hapottaa ja mukana on treenikaveri, voi treeniä helpottaa kulkemalla toisen jalanjäljissä. 
Tässä polunaukaisija ei ole malttanut kulkea aivan suoraa linjaa...


Vetovastuuta voi jakaa tai sitten järjestyksen voi jakaa siten, että heikkokuntoisin kulkee viimeisenä. 
Tai muiden treenikaverien sylissä...

Lucy: Roni sinä taisit käydä eilenkin pienellä treenilenkillä. Mutta se taisi loppua vähän lyhyeen? Sinä ilmeisesti heitit jo talviturkin vai kuinka se meni?

Roni: No minä vähän niin kuin putosin vahingossa ojaan.


Lucy: Vahingossa? Minä kuulin tarinan niin, että Emäntä oli ensin kieltänyt, kun oli nähnyt sinun kulkevan kohti märkää kohtaa ja kastelevan tassusi. Sitten hän oli kieltänyt napakammin, kun oli nähnyt sinun jatkavan matkaasi kohti ojaa ja vielä siinä vaiheessa, kun jää oli ritissyt tassujesi alla, hän oli yrittänyt kutsua sinua pois, mutta sinä olit syöksynyt suoraan heikkoihin jäihin?

Roni: Jotenkin niin se meni... Minä luulin, että olisin voinut siitä vielä hypätä toiselle reunalle, mutta niin vain painuinkin kokonaan jäihin. Eihän siinä ollut kovin syvää, mutta 30 senttiä riittää kastelemaan säkäkorkeudeltaan 28-senttisen koiran...

Lucy: Emäntä mahtoi olla tyytyväinen, kun menit ja kastelit itsesi keskellä metsää pakkassäällä?

Tässä ojassa jää vielä kesti. Seuraavassa sitten...

Roni: Otettiin siitä suorin reitti takaisin kotiin. Pysyin koko ajan liikkeessä, niin ei minulle tullut niin kylmä. Enkä oikeastaan edes kastunut ihan läpi asti, kun ravistelin heti ja kierin lumessa, niin se märkä hyhmä ei imeytynyt pohjaan asti. Tätä treenivinkkiä emme kuitenkaan suosittele muille. Tai jos käyt uimassa avannossa kesken lenkin, niin muista ottaa vaihtoturkki mukaan!

6 kommenttia:

  1. No huhuh, mulle tuli hiki jo tätä lukiessa. Melkoista treeniä ootte tehneet, ei minusta olisi enää moiseen. Jo pieni lumipaakku tassunpohjassa aiheutti äskettäin totaalisen hyytymisen ja emäntä joutui niitä poistamaan tassuistani tämän tästä. Joo täällä lännessäkin on jo hieman lunta. Ai että avantouintiakin on Roni harrastanut, kuullostaa kyllä hyvältä, mutta ei meilläkään emäntä mielellään päästä minua veteen pulahtamaan näin talvisaikaan. Vaihtoturkki olisi kyllä hyvä idea! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näitäkin paakkuja pysähdyttiin välillä irrottelemaan, mutta pehmeässä lumessa kaikki tassuissa olevat möhkyrät eivät onneksi niin tunnu.
      Avantouinti ei ollut aivan suunniteltu tai tarkoitettu juttu, mutta niin vain sattui käymään... :D
      Kiva, että teilläkin on lunta maassa! Ihan piristävä välillä tällainen "oikeakin" talvi. :)

      Poista
  2. Niihhän ne sannoo että kylymässä veissä uinti oes terveellistä. Vuan ehken se ee kuitenkaa oo aenakkaa meelle nelj´jalakasille tarkotettu;)
    Kyllä tuommonen hankireeni on tehokasta. Harmi vuan ettee oo hyväks ennee meekäläeselle siinä miärin ku ennevvanahaan. Siinä pomppiissa niät tinkii selekä vaeviutummaan. Vuan kyllä sitä jonniivverra pittää käävvä aena pyörähtämässä kuitennii.
    Työ ootta kyllä tosj reeppaeta ulukoelijoeta. Ee hijasta lumj´puakutkaa vaahtija. Meekäläesellä toppoo vaahti jo yhteen puakkuun käpälässä ja äet kaeveloo kiltisti puakut käpälistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän meidänkin tassuja täytyy pysähtyä aika ajoin putsaamaan. Emäntä on joskus ihmetellyt, kuinka mäyräkoiraa voi muka käyttää ajokoirana, jos ajo pysähtyy tuon tuosta lumipaakkuun tassussa tai risutikkuun turkissa... :D Siinäkö koiran ohjaaja kömpii paikalle passiketjun odottaessa, irrottaa paakun jalasta ja taas saa peura kyytiä...? :'D Vai ovatko ne metsästyskäytössä olevat mäyräkoirat vielä vähän eri luontoisia? ;)

      Poista
  3. Lumihangessa kahlaaminen ja mönkiminen on hyvää liikuntaa. Sekä ihmisille että nelijalkaisille. Aikoinaan meidän Typylle eläintohtori suositteli talvisin lumihankikävelyä, koska se oli oivaa kuntoutusta leikatuille takajaloille. Kuten myös uiminen. Tosin parhaiten kaiketi kesällä lämpimässä vedessä...

    Reippaita talvisia ulkoilupäiviä teille!

    Hipun ja Mytön emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumesta ja vedestä saa hyvin vastusta lisää kulkemiseen. :) Lämmin vesi tosiaan toimii ehkä vähän paremmin! :D

      Poista