Kuuden aikaan kävimme pikku kävelyllä ja silloin jostain kylältä kuului pientä rakettien pauketta, mutta minä olin niin hyvilläni kävelylle pääsemisestä, etten lotkauttanut korvaani mokomalle. Lucy-neiti jäkitteli vähän vastaan, mutta voi olla, että häntä karvasteli enemmän pimeässä kulkeminen kuin kaukaa kuuluvat paukahtelut. Hän on oppinut niin hyvälle varttuessaan katuvalojen alla, että yksi valon tuikku Emännän otsalla ei hänestä riitä valaisemaan tienoota riittävästi.
Lucy: Mistä sitä tietää, mitä mörköjä siellä pimeässä liikkuu! Yksikin aamu tien yli meni hirviön jäljet!
Roni: Eikun HIRVEN jäljet. Se on eri asia...
Lucy: Niin ja sitten oli monena aamuna niitä tiikerin tai puuman tai jonkun sellaisen ison kissapedon jälkiä. Ja yhtenä iltanahan me kuulimme, kun joku eläin taisteli hengestään saalistajan kynsissä pihamme lähellä!
Roni: Se oli ilves ja minä sain sellaisen käsityksen ihmisten puheista, että se oli jo kaadettu. Sitä oli jahdattu jo useampaan otteeseen, kun se pyöri muidenkin pihoissa, mutta sitten se lopulta saatiin kiinni.
No joka tapauksessa kävely oli vain lyhyt ja sitten teimme retken omaan makuuhuoneeseen. Emäntä laittoi takkaan tulet ja paistettiin makkaraa, löhöiltiin sängyssä ja katsottiin uudenvuoden ohjelmia telkkarista. Hyvin vaihtui vuosi niinkin.
Alkuvuosi ollaan nyt elelty samalla kaavalla: aamupäiväkävely, pihan kolaaminen, jotain ihmisten puuhailuja ja pienet iltatreenit. Jostain syystä täällä maalla sataa lunta joka päivä! Emäntä kuvitteli, että nykyisin omakotitaloeläjä pääsisi helpolla, kun ilmastonmuutos on tehnyt selvää lumitalvista, mutta on kohtalon ivaa, että juuri tästä talvesta näyttää tulevan vaihteeksi luminen talvi.
Nose workia ollaan otettu melkein joka ilta muutaman haistelun verran. Siitä nyt ei ole vielä suurta kerrottavaa. Sitten Emäntä katsoi nettivideoita otsikolla "Nuoren noutajan kouluttaminen" ja koska vanhat mäyräkoirat ovat ilmeisesti yhtä kuin nuoret noutajat, niin olemme tehneet noutajille tarkoitettuja noutoharjoituksia. Emäntä ajatteli, että koska vesiriistassakin tarvitsee ohjata koiraa oikeaan suuntaan, niin hän voisi yhtä hyvin käyttää noutajien harjoituksia. Täytyy sanoa, että ihan hyviä harjoituksia heillä on käytössään. Koska Lucy on meistä ilmeisesti lahjakkaampi nuori noutaja, niin hän sai harjoitella suuntia jo oikeilla linnuilla. (Ei sentään lintulaudan linnuilla vaan ihan pakastimessa säilytetyillä metsästetyillä linnuilla...) Minun oli tyytyminen pelkkiin dummyihin. Tai sain minäkin vähän noutaa lintua, mutta sen palauttaminen ihmiselle on minusta edelleen vähän vastenmielistä, niin harjoittelen edelleen vain palautusta lyhyellä matkalla. (Muistaakseni minä olin kylläkin meistä se joka tuli kesällä käyttövalioksi vesiriistasta, mutta saatan minä muistaa väärinkin...)
Lucy: Pöhkö. Ei se, että valioituu jostakin, tarkoita, että olisi vielä täydellinen siinä lajissa! On vain tarpeeksi hyvä, että on pystynyt onnistumaan riitävän monesti, mutta täydellisyys voi olla siinä vaiheessa vielä kaukana.
Vau, onko teillä päin ilveksiä? Niin kauniita ❤, vaikka ehkä kahden pienen koiran kanssa kulkiessa ei toivo ilveksiä tielle sattuvan. Meillä on myös mökkisaaressa toisinaan, saaristossa on iso peurakanta, joten ruokaa piisaa. Ikinä en ole nähnyt, edes jälkiä - olemme siellä harvoin talvisin, eikä täällä ole ikinä edes lunta, että näkisi jälkiä - mutta appiukon riistakamerasta ollaan nähty, komea otus!
VastaaPoistaNiin ja tosta lumesta, oon kade! Meillä ei Turussa ole nytkään lunta vaikka uutusten mukaan koko Suomi kylpee nyt hangissa 😆😂.
Jos meillä olisi isompia koiria, niin ilveksen läsnä olo ei olisi varmaan niin huolettanut, mutta nyt tuntuu ihan huojentavalta, että sellainen iso kissapeto ei enää partioi tontin rajoillamme. Muuten kyllä hieno eläin, joka ilmeisesti välttelee ihmistä aika taitavasti.
PoistaUutisissa näyttikin, että Varsinais-Suomi oli vielä harmaata, lumetonta aluetta. Täältä joutaisi jo kymmenisen senttiä hyvin sinne teille! Tällä menolla ei enää kohta keksi, minne sitä lunta pihalla työntelisi!
Tervettulloo vuan kuomat muaseovulle...taekka aenahhii vähä syrjemmälle katuvaloesta :) Yhtää en tykkee tuommosista ison kissin jälistä pihassa. Tiälä on kuulema tuas yks porukka pyörinnä. Toevottavasti tuon kissi pyssyy poekessa teejjän reetiltä!
VastaaPoistaKaekki siivekkäät on kuulkee vieläe ahneempija evväelle ku määräkoerat. Sano äet. Selekä viäränä niille suapi kantoo evästä. Ja jos sattuuhhii yllättäin loppummaan ni tulloovat lassiin koputtelemmaan :) Mukava niitä on kyllä lasista kahtoo.
Kyllä hattuva nostasin teejjän emännälle jos niät oes semmonen! Jaksaa teejjän kansa toohuta vaekka minkälaesta. Tuosta määräkoerasta nootajaks koolusta halutaan kyllä kuulla lissee :) En yhtää eppäele sitä teejjän kohalla. Minun kohalle semmosta äet naareksii...jostae syystä.
Siitä tämä lintujen talviruokinta sai alkunsa, kun ensimmäisenä aamuna tintti oli kurkkinut ikkunasta ja Emännän mielestä se tuntui sanovan: "Jaahas tänne on asetuttu taloksi. Missäs meidän ruoka tarjoillaan?" ja hän oli heltynyt ja täyttänyt lintulaudan seuraavana päivänä, että pikkuinen tintti saa evästä, mutta tämä veijarihan oli hälyyttänyt heti koko lähitienoon sukukuntansa paikalle, niin että niitä tuntuu nyt olevan useampi kymmenen jatkuvasti kärkyllä. :D
PoistaOnpa teillä oikea satukirjan idylli siellä! Saattaa olla, että kaupunkimainen miljöö tulee mieleen, jos lunta tulee juhannukseen asti... Täällä 13 kilometrin päässä pääkaupungin ydinkeskustasta mekin saatiin viime yön aikaan lunta. Kyllä arvostetaan kaupungin aurauspalvelua. No, metsälenkillä lunta on vain juuri ja juuri eukon nilkkaluuhun asti, ja kävelyteitä aurataan ainakin suurimmalta osin, joten hyvin pärjäillään. Ilves!! Hui sentään, jo pelkät jäljet nostavat sydämen kurkkuun.
VastaaPoistaKaikenlaisia huolto- ja kunnostustöitä osattiin kyllä arvostaa kerrostaloasumisessa, mutta minkäs sille mahtaa, kun mieli teki omaa taloa... :D
PoistaIlveksen jälkiä ei ole enää onneksi näkynyt. Kun olisi vähän enemmän meidän rungolla korkeutta, niin ne eivät olisi niin pelottavia, mutta meidän kohdalla voi valitettavasti käydä erehdys saaliseläimen välillä,joten parempi kun ei kohdattaisi sellaista.
Pieni kateellinen huokaus täältä, mutta saman tien on myönnettävä, että asumisen suhteen pitäisi puntaroida tarkkaan, mihin itse on valmis, jos haluaa kokea luonnon ja idyllin – ilman hirviä ja hirviöitä tietenkin ;)
VastaaPoistaMäyräkoirathan ovat ikinuoria noutajia :D ja noutavat juuri sitä mitä itse haluavat. Tai saavat omistajan noutamaan sen itselleen, tilanteesta riippuen. Mukavia aktiviteetteja teillä on ollut, ja kesän tullen noissa maisemissa päivän tunnit eivät taida riittää kaikkeen mitä on tarjolla. Laittakaahan loppiaismakkarat kiukaalle – ei kun makkarin tulille, ja nostakaa tassut kohti kattoa :) nyt on vielä loma.
Se on harmi, kun luonnon eläimistä ei voi valita, että mitä kodin lähellä voi olla ja mitä ei ainakaan halua nähdä. :D Tosin ketut ja kauriit on suurinta, mitä on tavattu koskaan Emäntä mukaan lukien, mutta eihän sitä villissä luonnossa koskaan tiedä...
PoistaMakkaraa oli onneksi tänäänkin tarjolla, mutta vaihteeksi kylmänä ja pieneksi kuutioituna ja sitä sai vain, kun haisteli ensin eukalyptusta. ;)