Auringon paistetta ja kivoja vieraita

 Lucy: Uudestavuodesta ei ole paljon muuta kerrottavaa kuin tämä:

 Lucy: Täällä syrjäkylillä ei ole aiempien kokemusten perusteella juuri raketein juhlittu, emmekä me Ronin kanssa ole niistä olleet moksiskaan keskustassa asuessakaan, joten mestarit lähtivät juhlimaan uuttavuotta ystäviensä luo ja saimme vaihtaa vuotta ihan kolmisin. Tarina ei siis kerro, kuinka Demo suhtautui  ensimmäiseen vuodenvaihteeseensa, mutta kyllähän se siltä näyttää, että jotain täällä on räjähtänyt...

Uudenvuodenpäivä oli ihanan aurinkoinen ja minäkin töppästelin pikkuisen pihamaalla. Vähän sellainen luiruvatsa ynnä ripulointi on haitannut viime aikoina. Ensin vähän vähemmän ja sitten pikku hiljaa jo enemmän, kun ruokahalu alkoi mennä kokonaan. Konsultoitiin elliä, kun ajallisesti tämä olisi sopinut uuden maksalääkkeen aloitukseen, mutta elli oli sitä mieltä, että kyseinen lääke harvoin aiheuttaa vatsaärsytystä. Sitten hän kehotti kokeilemaan tuotetta, jonka pitäisi auttaa suolistohäiriöissä, mutta eihän sitä meidän lähiapteekkiin saanut edes tilaamalla... Mentiin sitten perinteisellä Canikur Pro -tahna ja keitetty broilerinjauheliha & riisi -reseptillä. Tänään on jo ollut oikein lupaava nälkä!

Uudenvuodenpäivän ulkoilua 1.1.2023

Riiviö on kova roikkumaan Ronin persauksissa.

Demo on kasvanutkin niin, ettei niitä kohta enää erota toisistaan isänsä kanssa.

Ollaan onnellisia, että ollaan saatu aloittaa uusi vuosi tällä porukalla!

Lucy: Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä, kun vatsa ei vielä niin paljoa haitannut, kävin uudestaan lenkillä. Tällä kertaa keli sattui olemaan aika hankala, kun lumimyrsky pyyhkäisi samalla kylämme yli. Menomatka taittui ihan hauskasti, mutta paluumatkalla meinasi hymy hyytyä, kun lumi alkoikin tarttua karvoihini ja kävelemisestä meinasikin tulla liian raskasta minulle. Emäntä nyhti lumipaakkuja irti tuon tuostakin ja yritti välillä kantaakin minua, etten rasittuisi liikaa. 

Lopulta selvittiin kuitenkin kotiin ja tässä olen edelleen kertomassa tarinaa, joten loppu hyvin kaikki hyvin.

Demo: Enkä minä ihan koko aikaa roiku isin hännässä! Välillä lähestyn isiä ihan hellän rakastavastikin ja jos olen oikein kiltti poika, niin vaivihkaa saatan päästä jo näin lähelle iskää. Mieluiten tietysti nukkuisin pää hänen kaulallaan aivan liki turkki turkissa, mutta jostain syystä täällä ei ole ollut tapana, että koirat makoilisivat keskenään lusikassa. Isin kesyttäminen jatkuu!

Lucy: Tammikuun 2. päivänäkin oli vielä näin komea aurinkoinen ilma! Emäntä oli käynyt testaamassa lumikenkiä ja pakastunut keli oli jäädyttänyt askelmat niin, että ne kantoivat häntä ilman lumikenkiäkin. Pienen matkaa tallusteltiin pellolla ja sitten vielä omalla tiellä. Tässä vaiheessa Emäntä alkoi jo olla huolissaan minusta, kun en suostunut enää syömään juuri mitään, mutta lenkille vain työnnyin edelleen mukaan.

Demo: Ja sitten meillä kävi kylässä tyttöjä! Snoopy on isin kollega kaverikoirista ja enemmän hänen ikäisensäkin, mutta Nasu on vielä alle vuoden ja näin ollen enemmän minun ikäluokkaani. Yhteislenkki sujui aika hyvin, kun tytöt kulkivat vierekkäin ja me kuljettiin isin kanssa parina.

Demo: Minulla oli niin hauskaa Nasun kanssa! Lucy-neiti kävi tervehtimässä tyttöjä, mutta hänet laitettiin portin taa makuuhuoneeseen, ettei hän rasittunut. Hän olisi myös mieluiten murjottanut keskellä keittiötä ja kieltänyt kaiken leikkimisen. Isi ei jaksanut enää sisällä leikkiä ja Snoopy-täti keskittyi meidän leluihin. Hän itseasiassa meni lopulta meidän lelulaatikkoon kahlaamaan, kun hänestä oli niin kivaa, kun oli paljon uusi leluja tutkittavana.

Snoopy

Demo: Vierailun jälkeen jo vähän nukutti. Minä olen ominut kokonaan tämän luolapedin. Olen myös ilmeisesti perheen koirista ainoa, joka osaa kaivautua tänne oikeaoppisesti vällyjen väliin. Muut ovat aina makoilleet vain tämän päällä.

Demo: Emäntä väittää, että olisin muka kalunnut meidän keittiönpöydän jalkaa. Ei pidä paikkaansa! Kyllähän kuvastakin näkyy, että puruluutahan minä kaluan, enkä huonekaluja!

Demo 4,5 kk

Lucy: Joulukuusikin on kestänyt pystyssä! Vain kerran Demo veti yhden tuollaisen hopeanauhan alas oksilta ja lyhensi sitä kymmenisen senttiä, mutta siitä saadun palautteen jälkeen koristeet ovat saaneet olla rauhassa. Tänä viikonloppuna sitten joulu pakataan laatikkoihin meilläkin odottamaan seuraavaa käyttökertaa.

Hyvää loppiaista lukijoillemme!