perjantai 31. elokuuta 2018

Mäyräkoiran valjastaminen

Koska minä olen tällainen vetokoira, niin minulle shoppailtiin eilen uudet valjaat.

Vetokoira? Sinäkö?

Totta kai! Minä olen koira ja minua vedetään usein hihnassa. Päivänselvä vetokoira siis!

Miten minä kuvittelin, että vetokoira tarkoittaa ennemminkin koiraa, joka vetää, eikä koiraa, jota vedetään... Olen kai mennyt jotenkin termeistä sekaisin.

Joka tapauksessa kävin siis shoppailureissulla Emännän kanssa. Hurjan mukava myyjätäti auttoi meitä sovittelemaan useampia valjaita, joista sitten lopulta viimeiset valikoituivat mukaan.

Nämäkö? Enpä tiedä...

Ongelmahan on siinä, että Emäntä epäili pannasta nykimisen aiheuttavan minulle niskajäykkyyttä ja näin ollen lyhentynyttä etujalkojen askellusta ja haluttomuutta liikkua.

Tänään testattiin uusia valjaita ja ne toimivat täydellisesti! Ei rasitu niska enää! Eikä juuri jalatkaan, koska en suostunut testiaamulenkillä ottamaan askeltakaan, vaan Emäntä kantoi minua.


No kotiin päin jouduin muutaman laahustavan askeleen ottamaan, että pääsin taas valjaista eroon. Että jeppistä vaan. Taas on parannettu mäyräkoiran elämänlaatua kolmellakymmenellä eurolla. Seuraava hankinta lienevät koirien rattaat.

 Jee! Minäkin haluan olla vetokoira! Yritäpä saada meidät liikkeelle nyt!


Lucy ja Roni! Nyt mennään!! 

Sanoikohan Emäntä jotain? Kuulitko sinä?
En sitten yhtikäs mitään...

Hankittaisiinko sinulle Emäntä vedonestovaljaat, ettet pystyisi enää kiskomaan minua?
Katsotaan nyt, oliko tämä ostos hitti vai huti...

Ps. Lukukoirailu jatkui tänään! Se oli ehdoton hitti! Oli todella kivaa nuolla tuttuja neniä tai siis tavata tuttuja lukijoita ja tervehtiä ohimennen uusia, tulevia lukijoita. Menin sisälle juosten ja hyppelehdin vielä lähtiessäkin. Lukemisen ajan olin tietenkin kohteliaasti paikallani ja keskityin kuuntelemiseen.

12 kommenttia:

  1. Niin seon kuulkee meelläe tuo vetokoera nimitys suanna uuvven merkityksen :D
    Hienot on kyllä valjaat. Ja nuista on heleppo sujahtoo ulos ku jiäpi vuan haestelemmaan ja ku immeenen vettää ni vähä piätä laskoo sillon alaspäen. Nuin niinku vinkkinä sulle Lucy :)
    Äet sano että meekäläeselle valjaanosto on yhtä tuskoo ku ee sopivija oo olemassakkaa. Aenahhii neljät on tyhjämpanttina kuapissa. Toevottavasti nuo tejjän valjaat on kuitennii hyvät. Ku ee se oo mukavata sittä ku niskat on juntturassa pannan kansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäyräkoiratalouksista varmaan löytyy useampikin vetokoira. ;) Vähän pelottaa, että tyhjänpantiksi jäävät nämäkin, mutta yritettävä on. Seuraavaksi sitten ne rattaat. Siinähän saavat kyläläiset naurun aihetta.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Lapinkoirien kanssa vietetyn lapsuuden ja nuoruuden jälkeen tällaiset (toisinaan) väkisin lenkille vietävät koirat ovat vaatineet vähän sulattelua... :D

      Poista
  3. Olette kyllä hauskoja :)
    Kyllähän nuo valjaat näyttää mukavilta päällä, mutta toivomme tosiaan, ettei noista pääse ulos liian helposti. Meillä on yksi kokemus, josta aina jaksetaan paasata. Neuvokas ratsastaja esti pahempaa tapahtumasta, kun Arttu lähti kuin ohjus tarhassa juoksevan hepan perään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lucy onneksi harvemmin lähtee minnekään "kuin ohjus", vaikka voihan hän joskus yllättää. :D Toki niistä voi hyvin jarrutellessakin mutkahtaa ulos, että täytyy olla tarkkana. Pannasta Lucy on joskus suojatiellä pullahtanut ulos, kun lenkin suunta ei miellyttänyt. Onneksi jäi vain paikalleen, joten pannan sai pian takaisin.

      Poista
  4. Hienot valjaat! Minäkin olen sujahtanut kerran suojatiellä pannasta (pentuna) ja yksistä mäyräkoirille suunnitelluista valjaista (parivuotiaana). Meidän elli suosittelee valjaita kaikille sellaisille koirille, jotka eivät tottele "seuraa" ja "seis" -käskyjä. Panta tekee ajan mittaan ikävää jälkeä niskanikamiin sellaisille koirille, jotka tempovat ja vetävät taluttimessa. Vetokoiraksi minäkin lukeudun useimmilla lenkeillä, jos menosuunta on väärä tai vettä sataa, tai on liian kuuma. Syysviileillä ja pikkupakkasilla painelen menemään ihan unelmakoirana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi onnistunut lenkki on nyt tehty valjaat päällä, että ehkä niihinkin tottuu. Kaikki muut kävelyt ovat olleet jarruttelua ja kaulan sijaan kainaloista kiskomista, mutta kai se on sitten parempi vaihtoehto. Eivät nuo ihan niin hyvin istu kuin hansikas käteen, mutta jospa käytössä vähän pehmenisivät ja asettuisivat paremmin...

      Poista
    2. Valjaat eivät kuulemma saisi olla turhan löysällä, eivät saisi kävellessä muljahdella kyljeltä toiselle. Meillä on kyllä niin, että vatsapuolelta kokeillessa eukon pikkusormi mahtuu valjaan ja koiran väliin. Ja valjaat ovat tarpeeksi kaukana kainaloista.

      Poista
    3. Tuota etäisyyttä kainaloista kaupassakin mittailtiin ja myyjä ainakin oli sitä mieltä, että tilaa on riittävästi.

      Poista
  5. No ehkä ne ajan kanssa istahtavat tarkoitukseensa, ne valjaat. :) Enkä usko, että ne koirarattaat ovat ihan äkkiä hankintalistalla. Sen verran on noloa työnnellä koiraa rattaissa, tiedän kokemuksesta. Kerran työnsin, koska koira oli käynyt leikkauksessa ja kulkuvälineeni oli julkiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä maalaiskylällä voitaisiin vähän katsoa kieroon kärryissä työnnettävää koiraa... :D

      Poista