Voiko mäyräkoiraa ohjata?

Lucy: Vesiriistakokeessa koiranohjaajan olisi tarkoitus ohjata koiraa rannalta käsimerkein, jotta koira osaisi tarkistaa koko halutun sektorin eli kävisi riittävän kaukana kummallakin reunalla ja myös riittävän kaukana rannasta. Tämä ohjaaminen on toiminut Ronin kanssa hieman vaihtelevalla menestyksellä, joten Emäntä keksi treenata kuivalla maalla tällaisella yksinkertaisella harjoitteella: hän osoittaa kädellä, kummassa suunnassa olevan lelun haluaa haettavan.

Helppoa kuin heinän teko! Minä hoksasin tämän heti. Täytyy vain katsoa, mihin suuntaan käsi osoittaa ja hakea sen puoleinen lelu. Lopulta teimme sellaisenkin harjoituksen, jossa lelut olivat piilossa, mutta silti tiesin, mistä suunnasta se täytyy etsiä. Mikä voisi mennä vikaan?

Roni: Siis minä en ymmärrä! Millä logiikalla tämä leikki toimii?? Miksen vain voi hakea sen lelun, jota minun enemmän tekee mieli? Ne ovat kuitenkin lähes samanlaisia patukoita! 

Lucy: Ja tässä siis syy, miksi tätä treenataan. Varmaan vielä pitkään...

Roni: Mikäs olikaan sinun suhtautumisesi Lucy-neiti märällä asfaltilla kulkemista kohtaan? 

Lucy: Inhoan sitä.

Roni: Mikäs perustelu sinulla olikaan siihen, että inhoat sitä...? 

Lucy: Siinä kastuu tassut.

Roni: Kuinka sitten on mahdollista, että lenkillä tapahtui näin:

Lucy: Suolla kastuminen on täysin eri asia!

Roni: Niin näyttää olevan...

Tiedättekö sen tunteen, kun luvassa on kivat treenit ja yrität nukkumalla saada ihmisen treeneihinvalmistautumisajan kulumaan nopeammin? 

Emäntä valmistautuu treeneihin: vaatteiden pukeminen tai vaihto. Joskus molemmat. Repun etsiminen, tavaroiden etsiminen, herkkujen pilkkominen ja purkittaminen, vesipullon täyttäminen, vessassa käyminen, välipalan syöminen, hihnojen ja pantojen etsiminen, kenkien pukeminen, jonkun unohtuneen esineen hakeminen, vielä yksi vessassa käyminen ihan vain varmuuden vuoksi...

Roni valmistautuu treeneihin: Nousen ylös. Ravistelen. Olen valmis.