Sivut

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Synttäreillä

Eilen oltiin ilmeisesti joillakin ihmissynttäreillä. Se oli meille hieman yhdentekevää, että miksi oltiin koolla. Pääasia, että paikalla oli paljon tuttuja ihmisiä rapsuttamassa.

Minusta sitäkin tärkeämpää oli, että Roosa-täti ja Remu olivat paikalla. Ja että sai juosta pihalla irrallaan. Ja vähän sisälläkin.

Remu on kyllä yksi ristiriitaisimmista koirista, jonka olen tavannut.

Remu on siis minua kuukauden nuorempi chihuahua uros ja voi pojat hän on kipakka kaveri. Kun hänen kanssaan yrittää leikkiä, hän ryömii piiloon johonkin niin matalaan koloon, että mäyräkoirakaan ei mahdu perässä, mutta kun kääntää selkänsä, hän on hetkessä nuuskimassa peppua ja päästelemässä sirkuttavia ääniään. 

Kun me muut koirat sitten tutkimme pihaa minun johdollani...

Roosa-tätiähän me kaikki seurattiin.

No hän saattoi kulkea samaan suuntaan samaan aikaan, mutta kyllähän te nyt enemmän minun perässäni kaikki tulitte...

Ihan miten haluat asian nähdä...

Joka tapauksessa sitten Remukin tuli kuitenkin perässä. Ja yritti merkata jokaisen pissan päälle.

Roosa-tädin pissa oli niin iso, että Remulta taisi loppua neste rakosta, ennen kuin se oli peitetty. Mutta sinulla oli Lucy-neiti hassu ilme, kun Remu komensi sinua lelusta. Sinä et ole juuri tottunut vastaanpanijoihin.

Niin Emäntä heitti Remun lelua ja minä tietenkin lähdin hakemaan sitä, mutta Remu tulikin siihen viereen rähisemään. Ensin ajattelin, että tokkaan tuon sintin hengiltä, mutta sitten ajattelin, että ollaan kuitenkin sen reviirillä ja mitähän Emäntäkin siihen sanoisi ja annoin periksi. En minä sitä lelua nyt niin paljon halunnut.
    Olit sinäkin aika nöyrä poika, vaikka oletkin vanhempi. Menit muka ottamaan Remun lelua, mutta sitten yritit hypätä ainakin kahteen suuntaan yhtä aikaa karkuun, kun Remu tuli paikalle puolustamaan leluaan.

Minusta on kiva saada vähän äksöniä aikaan. Pikku kaverin sai juoksemaan sillä tavalla aika lujaa. Ja hän vinkuu hauskasti, kun häntä näykkii pyllystä.

Sen kyläpaikan isäntä on metsästäjä ja Emäntä pyysi, että hän olisi voinut laukaista jonkun aseen, että nähtäisiin, kuinka laukausvarmoja me mäyräkoirat olemme. Emäntä kun oli sitä mieltä, että varmasti lähdemme karkuun, kun paukaus kuuluu.

Toisinhan kuitenkin kävi. Me vain nousimme seisomaan ja katsoimme, että minne saalis tipahti. Täytyykö hakea. Sama juttu neljällä eri aseella. Roosa-täti-parka sen sijaan luuli, että yhtäkkiä tuli uuden vuoden yö ja hän yritti paeta hihnastaan. 

Synttäreillä oli siis todella kivaa. Ja sen jälkeen kävimme vielä mökillä. Sinä kävit tietysti taas uimassa. Näytti, että putosit tällä kertaa vahingossa kävyn perässä laiturilta.

Omasta mielestäni hyppäsin tyylikkäästi tarkoituksella.

Ihan miten vain... Jostain syystä Emännällä on kova tarve keksiä uusia elämyksiä meille, joten tällä kertaa meloimme kanootilla muutaman kierroksen. Minullehan se oli toki jo tuttua juttua, mutta sinulla näytti Roni vähän tassut tutisevan.

Joo. Lähes yhtä luonnoton tapa liikkua kuin auto. Ahtaassa purkissa veden päällä. Ja se joutsenkin mulkoili siinä lähistöllä koko ajan... Mutta lopulta kävin vain Emännän jalan juureen makaamaan ja odottamaan, että päästään maihin. Ja sittenhän minä kävin vielä ihan itsekin tutkimassa kanoottia laiturilta. Eihän se nyt niin paha ehkä ollut.



Ei oikein huvittanut katsoa kameraan tällä kertaa, mutta Remun kanssa tässä ollaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti