Sivut

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Ovela Lucy-neiti

Tein eilen illalla sellaisen manööverin, että siitä voivat koirien käyttäytymispsykologit taas repiä teesejä (mäyrä)koirien älykkyydestä!

Musta alamainen köllötteli sohvalla Mestareiden kanssa, kun tassuttelin olohuoneeseen.

(Kuvat ovat lavastettuja, vaikka kuvan koira liittyykin tapaukseen.)
Hän näytti rennolta maatessaan viltin päällä. Liian rennolta. Eikä sohvalla tuntunut olevan tilaa minulle.


Joten kipitin keittiöön ja valitsin lelulaatikosta lempileluni Kirahvin, jota vinguttelen aina silloin tällöin.


Vingutin lelua niin kauan, että Mustan alamaisen oli pakko tulla uteliaisuudesta katsomaan, mitä teen.


Kun olin saanut hänet hyppäämään alas sohvalta, lopetin lelun vinguttamisen saman tien, kävelin takaisin olohuoneeseen ja hyppäsin sohvalle makaamaan.


Mestarit ratkesivat nauruun. Heistä ainakin toimintani vaikutti täysin tarkkaan harkitulta ja suunnitelmalliselta. Aivan kuin olisin tarkoituksella houkutellut Mustan alamaisen pois sohvalta.

----------

Asiasta toiseen.
Saatiin vihdoin Parempi Mestari kuntoon ahkeralla nenän lipumisella ja jalkojen päällä makaamisella. Eilen käytiin jo kimppalenkillä Hillan ja Jeron (ja heidän emäntiensä kanssa). Kuvatodisteita tästä ei nyt ole, joten joudutte vain luottamaan meidän sanaan, että reippaasti kuljettiin samassa jengissä koirasuden ja berninpaimenkoiran kanssa.

Tänään sen sijaan käytiin kevään ensimmäisellä pururatalenkillä! Se pisti mäyräkoiran hännän vipattamaan. Aika jäässä oli vielä pururata, mutta sen verran laajoja lumettomiakin alueita oli, ettei siellä enää kukaan hiihtämään pääse.



Minä yritin ehdottaa Paremmalle Mestarille vaihtoehtoisia lenkkireittejä, mutta hän piti päänsä ja kuljimme vain tavallista uraa pitkin.

Minä pidin sinun ehdotuksistasi! Sinun lenkkiehdotelmasi tuoksuivat kaikki jäniksille ja peuroille!

Parempi Mestari väitti nähneensä metsässä kolme peuran pyrstöä, mutta meiltä meni se ohi. Eikä olisi taidettu päästä ajamaan kuitenkaan...


6 kommenttia:

  1. Kyllä vaan oli ovelaa tuo sohvanvaltaamistemppu ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta alamainen on niin höynäytettävissä..
      Ideaa saa vapaasti kopioida ja varioida omiin tarpeisiin. ;)

      Poista
  2. Eikö ole liikuttavaa, miten nuo kaksijalkaiset aina jaksavat ihastella mäyräkoiran neuvokkuutta, vaikka ovat saaneet seurata meidän fiksua toimintaa jo aika pitkään ; ) Teillähän näyttää olevan vielä aika paljon lunta. Meiltä se on miltei kokonaan sulanut pois. Sateita luvataan, joten kurassa tarpomista on tiedossa.
    Hauskaa loppuviikkoa teille ja terveisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin voisi luulla, että he jossain vaiheessa jo tottuisivat älykkäisiin tempauksiimme, mutta ei. Onhan toisaalta mukava yllättää heidät kerta toisensa jälkeen...
      Metsässä on vielä lunta jonkin verran, mutta alkaa olla suliakin paikkoja. Esim. pyörätiet ovat jo sulana ja harjattuna, mikä tekee lenkkeilystä miellyttävämpää. :)

      Poista
  3. Justiisa uattelin sammoo että onse vuan aena mukavata yllättee nuo immeeset :)Meellä seon aenaenen ihmetyksen aehe mistee tiijjän että kello on kuus ja on hammastikkuaeka...hahaa,en paljasta. Lunta näkkyy teelläe vielä olovan. Vuan vähemmällä pesulla piäsöö ku ee oo jokapaekka vielä kuran vallassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei kyllä kaikkea paljasteta! Senkus ihmiset ihmettelevät ja tutkivat!
      Juu lunta on vielä, mutta Emäntä jo toiveikkaana osti pullollisen verta, että jos vain lumetonta aluetta enempi löytyy, niin verijälkitreenit pääsevät alkuun.

      Poista