Sivut

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Potilaan päivä nro 9

Ei hitsi. Ei hitsin hitsi. Nyt on kyllä päästävä ulos.
Parempi Mestari, herää! Nyt ulos ja äkkiä!

Ehdinpäs. Tai ei tämä nyt oikeastaan vielä ihan niin tulollaan olekaan. Kävellääs vielä tuonne. Tästähän on mennyt yöllä rusakko! Esitän niin kuin etsisin kakkapaikkaa, niin varmaan saan seurata tätä jälkeä tässä pihalla. Tästä se on mennyt. Ja tästä.

Hei laske minut alas! En ole vielä edes kakannut! No senkus kannat minut takaisin sisälle. Minä pyrin sitten heti uudestaan ulos.

-----

Jaahas. Aamuruoka. Ja taas tätä eläinlääkäriltä tuotua helposti imeytyvää, runsasenergistä ripulinhoitomärkäruokaa. Tämä on niin ällöä, etten ole suostunut aiempinakaan aamuina syömään kuin lusikalla syötettynä. Mussuttelen hitaasti oikein kiusallani, että voin sitten samalla irvistellä ja murista Mustalle alamaiselle, jolle tämä mössö tietenkin maistuisi.

Tuon äänen minä kyllä tunnistan! Ruokasäkki! Oikeaa ruokaa! Vihdoin omia nappuloita. Anna tänne vaan. Minä voin syödä kuivanakin. Ai laitoit vettä, no ehkä ne sulavat sitten sillä tavalla vatsassa helpommin.

-----

Kuinka tämä päivä onkin pitkä täällä häkissä. Parempi Mestari touhuaa akvaarion kanssa. Oli kai laskenut vettä alleen yön aikana. Siis akvaario. Minua ei tietenkään päästetty tutkimaan vahinkoa. Paremman Mestarin täytyy varmaan käydä ostamassa uutta tiivistysainetta siihen. No totta kai Musta alamainen pääsee mukaan lenkkeilemään ja haistelemaan raikasta ulkoilmaa, koska sillä ei ole selkä kipeä... Mistäs te tiedätte, miten kipeä tai kivuton minun selkäni on! En minä ole mitään valittanut. Nämä hitsin vatsavaivat tässä enemmän ovat harmia aiheuttaneet.

-----

Oho! Pääsenkö minäkin ulos! Jes! Nyt mennään ainakin korttelin ympäri.
Jaaha. Tähän tien reunaanko se taas tökkäsi.
No mennään mennään sisälle. Ja häkkiin. Ja maataan siellä maailman tappiin asti.
Oi. Jopa puolikas dentastick... Tällähän minä viihdytän itseäni jo lopun iltaa...

-----

Onneksi Mestari tuli kotiin. Iltaruuan jälkeen ei ole sentään tarvinnut enää mennä häkkiin. Tässä sohvalla on kiva katsoa elokuvaa Mestarin kanssa.
Nyt pääsinkin keittiöön Paremman Mestarin kanssa. Nyt tehdään jotain kivaa. Kaneli? No se on tässä purkissa. Nyt se purkki on tässä. Ja tässä. Tämähän sujuu.
Otan lelun. Annan lelun. Otan lelun. Annan lelun. Vinguta? Mikäs juttu se tämä oli... Ai niin piti purra tätä lelua niin, että siitä kuuluu ääni. Totta.
Kynsienleikkuu ei ole kyllä lempparini, mutta kai nekin täytyy välillä leikata. Ja sitten Mestarin kainaloon.
Eikun minä haluankin mennä vielä jatkamaan! Musta alamainen saa siellä nyt muuten kaikki herkut. Päästä minut! Päästä!
Ai se loppui jo. No ehkä tässä voi nyt pienet iltatorkut ottaa ennen iltapissaa. Sitten yritän kyllä päästä kurkistamaan kadulle asti.

14 kommenttia:

  1. Selkeesti oot jo tervehtymässä, Lucy-neiti. Se on kuule toi toimiva vatta ihan terveyden edellytys. Joo. Muiskusii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän täällä pärjäillään. Aika meinaa käydä vähän pitkäksi, mutta onneksi on opeteltu temppuja, joita voi tehdä paikallaan istuen, niin saavat edes aivot vähän jumppaa. Heti jos yritän vaikka omaksi ilokseni paikallani hypähdellä, niin Parempi Mestari on kaulassa kiinni pitelemässä aloillaan.

      Poista
  2. Aika samansorttiselta kuullostaa noi sun hommat, sä saat vaan parempaa aivotyöskentelyä kuin mä aikoinani. Kakkapaikan etsintä on tarkkaa puuhaa, ja se vaan korostuu sairaana, kun muuten ei pääsisi mihinkään. Mulla puolestaan oli haimaystävällistä märkäruokaa, kun arvot oli vähän kohollaan. Sinnekin äippä lirautti vähän vettä joukkoon, kun välillä ei tuo juonti oikein kiinnostanut. Samoin papanat sain toisinaaan kostutettuna. Että muistahan Lucy-neiti juoda kunnolla, jotta pääset pissalle useammin. Vaikka ei se kyykkääminen selkäsairalta helppoa ole, siks mullakin kesti yleensä jonkin aikaa, kun kyykkäys teki kipeää. Me lähetetään äipän kans sulle paljon parantavia muiskuja ja rapsutuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Missähän vaiheessa sinä aloit päästä lenkeille tai muuten liikuskelemaan normaalisti kotioloissa? Täällä alkaa olla jo aika pitelemätön mäykky, joka yrittää riehua heti, jos pääsee häkistä jaloittelemaan. Ja nyt on vasta toinen viikko...

      Poista
    2. Älä vaan missään nimessä ala vielä riekkua, vaikka kuinka mieli tekisi. Mulla tuli muutama takapakki, joiden johdosta en vieläkään ole äipän mielestä täysin kunnossa. Siksi en ole vieläkään päässyt kunnon lenkuroille. Tuossa pienellä tienpätkällä vain joka johtaa tontimme ohi. Ja sitten joskus, kun mennään Inhotulle tms. paikkaan. Äippä tyhjensi soffat romuista kesäkuun alussa, kun havaitsi, että pääsen sinne hyppimään ominpäiten esteistä huolimatta. Pakkohan se oli joku keino keksiä, että pääsen lempipaikalleni.
      Viisaat sanoo, että se neljän viikon häkkilepo olis hyväksi, joten maltahan nyt pysytellä vielä aloillasi. -Elli-

      Poista
    3. Eihän toki vielä, mutta kun nyt näyttää, että jäänkin ehkä henkiin, niin tulevaisuutta vain jo Emäntä pohtii. Tuo sohvallehyppimisongelma on meilläkin, kun sohvallahan se paras paikka olisi, mutta sinne ei tarvitsisi enää hyppiä, että rakennetaanko ramppi vai opetetaanko Lucy pysymään lattialla. Kumpihan olisi helpompaa? ;)

      Poista
  3. Voi sinua Lucy! Alat selvästi tervehtyä, kun noin tylsäksi alkaa elämä käymään. Pahus, kun huomasivat tuon yrityksesi päästä pupun jäljelle. Yritä vaan reippaasti uudelleen! t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtenä päivänä ehdin kieriä märäntyneessä lokinpoikasen ruhossa. Emäntä ei raaski kiskoa minua hihnassa, niin ehdin tehdä kaikenlaista jäynääkin ulkona. Kosto siitä, etten pääse kunnon lenkille. ;)

      Poista
  4. Voe miten hyvältä kuulostaa! Taekka ee nyt tietenkää tuo pitkästyminen. Vuan se että alakaa olla virtoo jo ehtijä vähä virikettä :) Koeta nyt kuitennii malttoo vielä olla riehumata ettee tule takapakkija. En kyllä tiijjä oesko mahollista riehuva silläkeenon raahallisesti...Muistahhan juuvva ja syyvvä hyvästi. Neon sille paranemiselle tärkeitä. Paranemismuiskuja laetan sulle tiältä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rauhallisesti riehuminen ei ehkä ole mahdollista. Kuulostavat vähän vastakohtaisilta toiminnoilta. :)
      Onneksi olen kunnon unia arvostava mäyräkoiraneiti, niin torkkuminenkin onnistuu oikein hyvin. Yöunien jälkeen täytyy ottaa aamutorkut, että jaksaa sitten käydä päiväunille. ;)

      Poista
  5. Lucy, me Palvelijattaren kanssa ihastellaan sun asennetta. Sulla on huumori tallessa ja kepposet mielessä. On on todellakin paranemista edistävä juttu. Kunhan nyt vain malttaisit olla liikoja innostumatta ja vielä ottaisit mahdollisimman rauhallisesti. Hauskaa, että sentään saat välillä olla sohvallakin. Häkkeily on taatusti tylsää. Mutta kohta se aika on historiaa ja sinä olet taas täydessä touhussa ja kunnossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika nöyrästi minä menen jo häkkiin itsekin, kun sanotaan, että sinne täytyy taas mennä. Ja jos minä en ole häkissä, niin Roni kierähtää pitämään paikkaa lämpimänä. Ihan mukava tuollainen pehmeä pesä on kuitenkin.

      Poista
  6. Siellä ollaan toipumassa kovaa vauhtia, kohta pompit taas vikkelästi kuin pupu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla, että viime kesän akrobaattitemppuja ei enää nähdä, jolloin Lucy hyppäsi täydessä vauhdissa vastaan juoksevan Ronin yli, mutta jos kivuttomasti saisi päivästä toiseen köpöstellä, niin sekin riittäisi meille. :)

      Poista