Sivut

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Luonto- ja fysioterapiaa



Me käytiin retkellä! Ihan oikealla retkellä! Siellä oli nuotio ja makkaraa ja lettuja ja metsää ja kallionkoloja... Ei hätää. Meidän riistaviettiä on laiminlyöty niin aktiivisesti, ettei tullut mieleenkään lähteä kömpimään johonkin ahtaaseen, pimeään koloon, josta ei tiedä, mitä siellä pohjalla on.





Ja olisihan ollut pöhköä poistua nuotion äärestä, jossa makkara- ja lettutarjoilu pelasi. Ihmiset olivat onneksi sen verran kömpelöitä lettujensa kanssa niitä heitellessään ja syödessään, että minä sain ihan oman letun ja vähän päällekin.

Oikeasti sitä lettua tarjottiin Ninnille, mutta hänelle ei kelvannut! Minulle olisi kelvannut myös, mutta siinä oli sitä jotain minulle haitallista "viljaa" tai "vehnäjauhoja", joten minä sain vain muruja.


Se oli minusta vähän hassua, että tulimme retkelle autolla. Minä muistelin, että retkeen kuuluisi osana myös kävelyä. Saatan minä muistaa väärinkin. Tai ehkä retkiä on erilaisia.


Kerjääminen ja kivikossa riehuminen (no minäkin pikkaisen riehuin, vaikka Emäntä yritti estellä...) oli sen verran voimia vievää, että kivenkolossa oli kiva ottaa myös pikku torkut.

Yöksi me mentiin mökille ja minä kokeilin, miltä tuntuisi nukkua yönsä Emännän laukussa. Toimi se niinkin. Aurinko vain herätti minut jo hyvin aikaisin ja kuulin, että Roosa-täti mylläsi mattoa rullalle oven ulkopuolella, joten minunkin teki mieli lähteä jo ulos leikkimään ja puuhailemaan, joten herätin Emännän melko aikaisin.


Aikainen herätys olisi ollut muutenkin, koska minä kävin tänään aamulla fysioterapiassa.

Hahaha! Sinä oletkin terapian tarpeessa!

Älä irvaile. Se fysioterapeutti on myös ongelmakoirakouluttaja, että kyllä sieltä löydetään palvelut sinullekin!

Pah... En minä ole ongelmakoira. Maailma on ongelma. Minä vain reagoin!

Minä olen nyt notkea nakki, kun minut on hierottu hyväksi päästä varpaisiin. 

Ihanko tuosta noin vain annoit vieraan ihmisen hieroa itseäsi?

No vähän tietysti ensin katsastelin ympärilleni ja epäilin jotain konnuutta, kun Emäntä ja fyssari kilvan yrittivät houkutella minua väliinsä pehmusteen päälle, mutta hirmuisen mukava ihminen hän oli. Minulla on kuulemma hyvät selkä- ja pakaralihakset ja olen hyvin toipunut halvauksesta. Hillitty luonteeni ihmetytti häntä. Kroppaani tunnustelemalla hän sai selville, että se oli jollakin tavalla ristiin rasittunut ja toispuoleinen eli vasen takajalka ja oikea etujalka olivat tehneet töitä eniten. Oikeaa takajalkaa olen tässä viimeimmäksi varonut. 

Kotitehtäväksi saatiin lisätä vähitellen lenkkeilyä ja joitakin venytyksiä fysioterapeutti näytti Emännälle, joilla voisi jumeja ehkäistä. Siis minulta. Vaikka ehkä hänen kannattaa venytellä joskus itsekin. Uimistakin voi kuulemma harrastaa, jos haluaa, mutta hyvä asia oli myös se, että pystyn ravaamaan, joka myöskin lisää kestävyyskuntoa ja pitää selkälihaksia kunnossa.


Tässä minä sitten uin. Vaikkei ollut pakko.


Hyvä Lucy-neiti! Hienosti sinä jaksat uida. Minä voin nostaa sinut rantaan, kun uit vähän vielä lähemmäs. Minusta on hassua, että kukaan teistä muista ei tykkää uimisesta. Minusta uiminen on kivaa!
Onneksi pääsin saunaan lämmittelemään ja tässä kuivattelen pukuhuoneessa löylynlämpimänä.
 Sanomattakin on selvää, että viime päivät ovat sisältäneet myös rankkaa painimista Ninni Nöpönenän kanssa. Välillä minä ja Ninni juoksemme pihaa ympäri kuin villi puhuri ja ihmiset voivat vain ihmetellä, kuinka onnistumme viime hetkellä väistämään kaikki esteet rynnätessämme vaikkapa mökin alle. 

Täh? Kenellä on jauhoa nenällä? En minä ole mitään kiellettyä tehnyt. Varmaankaan...Tai jos olen, niin se oli Ninnin idea!

10 kommenttia:

  1. On ollut hieno retki, vaikka mitä toimintaa !
    Luulisi nyt pari seuraavaa päivää uni maittavan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä maittaa! Varsinkin, kun ulkona sataa, niin uni maittaa ainakin niin kauan, kun sade kastelee maata. :)

      Poista
  2. Párek ja Palvelijatar11. elokuuta 2016 klo 8.19

    Olipas teillä mukava retki. Hauskasti kerrottu. Ja mikä parasta, potilaskin on kunnossa! Lisää vain tuollaisia lettu- ja makkararetkiä ja hyviä ilmoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillisen harvoin tulee lähdettyä kunnon eväsretkelle, vaikkei se periaatteessa vaatisi sen enempää kuin repun ja eväät. Retkellä kaikki aina maistuukin niin paljon paremmalle. :)

      Poista
  3. Vautsi mitä retkeilyä! Upeita maisemia ja lettuja ja makkaraa, kyllä teidän kelpaa! Se näyttää Lucy-neidillä olevan sama juttu kuin ihmisilläkin, että kun varoo niitä kipeitä paikkoja, niin ne terveet paikat kipeytyvät enemmän. Hyvä, että sait hierontaa. Meillä sitä tarvitsee äippä. Se on niin kankea, ettei meinaa päästä enää sängystä ylös. Hieroja jo viimeksi ihmetteli, miten voi olla niin jumissa. Sen siitä saa, kun ei venyttele! Minä venyttelen usein ja hartaasti jopa leukojani! t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että osaat keskittyä kunnon venytyksiin! Ihmiset ovat aivan liian laiskoja venyttelyn kanssa. Kyllä olisi hyvä aina ylös noustessaan venyttää etu- ja takapäätä ja vähän hieroa kasvoja mattoon. Ja hieronta tekee hyvää myös.

      Poista
  4. Olipa ilonen uutinen, että Lucy-neiti on hyvässä kunnossa ja noin reipas. Joo, tommosia mökkireissuja lisää, meillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lepo on ihmeellinen lääke! Sitä pitäisi vain muistaa nauttia reiluina annoksina aina kaikkiin vaivoihin.

      Poista
  5. Lettuterapiata ja hierontata! Ja siihe vielä mehtätutkiskeluva. Mahtavata! Kyllä nuilla ruppee paranemmaan vaevat. Aenut mitä en tuossa haaskuvvessa ymmärtännä on tuo uiminen... :) Mukavata viikolloppuva teelle kuomat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uiminen on sen verran extremeä, että sitä ei tosiaan moni koira ymmärrä. Ninni Nöpönenä seurasi rannalta kiinnostuneena uimisharjoituksia, mutta ei ole vielä koskaan eläissään uskaltautunut itse uimasilleen, tuskin edes kahlaamaan. Hän oli rannalla ottamassa patukkalelun vastaan, kun Roni kävi hakemassa sen aavalta selältä ensin. :D
      Mukavaa viikonloppua teillekin! :)

      Poista