sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Kuulumissii meijä murteel

Ko tää murteil julkasemine on nii suosittuu, ni ehkä myökii tään yhe kerra kokkeillaa, et mite se vanha murre viel meilt taittus, nuoremmalt polvelt, joka ollaa vieraihe murrealueihe vaikutukse alasen oltu jo vuosii. Iha kaikkii parraita murresannoi myö ei varmast ees tiietä, mut joitakii näit muit piireit varmast viel löytyy.

No tää viikonloppuha myö oltii taas Ninnin ja Roosa-tätin luona. Enne ko myö lähettii, ni Emäntä kauhas akvaariost pienii monniloi mukkaa ja hää vei ne yhtee akvaarioliikkeesee, ko ne siel suostuit ottamaa vastaa tämmösii kotkasvatukseskii olleit monniloi. Meilhä käi sellane vahinko alku vuuesta, et monnit rupes kutemaa ja sielt synty kymmenittäi uusii imumonnei. Niit ol yhteesä 36, mitkä Emäntä käi viemäs sinne liikkeesee! Ja viel kuulemma jäi meillekkii, ku pit joutuu sinne kauppaa, enne ko se mäni kiinni.

Lauvantain aamupäiväst harjoteltii rally-tokkoo ja siin yks naapurkii jäi haastelemmaa ohi kulkiissaan, ku tää meijä Emäntä huutel hänelle, et tuuha kokkeilemmaa rally-tokkoo. Täl naapuril ol kolme koiraa mukan ja ai että ko myö räyhättii porukal aija takan näille vieraille! No hyökii räyhäät sit ain meille ko myö männää heijä piha ohi, et iha sujut ollaa.

Musta alamaine ja Ninni pääsiit emäntii mukkaa näyttelyharjotuksii päiväl ja myö jäätii kotmiehiks Roosa-tätin kans. Ei ne olleet oikee Ninni ja Roni viihtyneet, ko se maa ol olt iha litsu märkä ja hyö eivät olleet oikee mielellää kävelleet. Ja Roni ol hypänt näyttelypöyvältäkkii alas. Taas. Vaik kaks viikkoo meil oli pöytäkii lainas ja joka päivä harjoteltii siin seisomist. Kyl mie sano, et siit Ronist ei mikskää näyttelykoiraks oo, mut saapha tuo Emäntä sitä mukanaa kulettoo. Jos hääkii sit jossai vaihees huomais.

Illast sit saunottii ja mie oli kyl kaikkei innokas saunoja. Mie oli ensi löylys isäntäväen kans ja sit viel Emännän kans, ko hää tul kottii. Ja hyvä olkii, et hää män heti saunaa, ko hää hais iha kissalt! Hää ol käynt hajust päätelle yhe Frodo-kissan luon. No Frodo on kyl kissaks iha ok. Mie oon häne kans joskus olt pihallakii yht aikaa, mut oha se kissa kuitekii ain kissa.



Tännää ol sit sellane mäykkykerhon kokkous. Mie oli jo iha innoissaa, et no nyt vihoi viimei päästää kokkoustammaa ja pistämää asioi järjestyksee, mut mitä viel! Se olikii vaa ihmisille se kokkous! Meit ei huolittu mukkaa ollekaa. Kyl mie vähä oli näreissäi, et mikä tuommone kokkous on. Ei mistää kotosii, mut ehä siin mikä auttant. Myö käytii sit ulkon Ninnin ja Roosa-tätin isäntäväen kans sil aikaa ko Emäntä ol kokkoustamas. Hää ol voittant arpajaisis hauskan lelun! Siin ol vaa se huono puol, et niit ol vaa yks. Vähä meinas mennä sanomiseks Musta alamaise kans, mut sovittii sit, et mie leiki ensi nii kaua ko minnuu kiinnostaa ja hää saap sit jos siit lelust mitä on viel jälel. Miust se ol iha hyvä järjestely.




12 kommenttia:

  1. Vanha murre? Hetken ihan oltiin siin luulos, että teille on otettu uus koira. 😉
    Mut hei, hianosti meni miet ja siet kohilleen, näin me arvaillaan, ku eihän me olla mitään murreasiantuntijakoiria. Joo ei. Hauskalta toi murre kuulosti, ja ilosta menoo teillä oli ihan piisalle asti, kissaa myäden.

    VastaaPoista
  2. Murteet on hieno juttu ja sain ihan hyvin luettua, muutamassa kohdassa piti pikkasen pysähtyä :)
    Onpas Frodolla tuuhea häntä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että sai vielä selvän. :)
      Frodolla on mahtava turkki! Ilmeisesti vähän liiankin mahtava, kun palvelusväki joutuu tekemään aika paljon töitä sen eteen, että turkki pysyy kunnossa.

      Poista
  3. Nattiivkarjalaisen pittää kyl sannoo, et hyvästhä sie selvisit - vaa yks savolaine sana ol luiskahtant mukkaa. (kulettoo) Mut eihä se oo ihmekkää, ko sie oot karjalais-savolais- pohjalais-taustane immeine.

    VastaaPoista
  4. Hienosti sinulta tuo murre vielä luisti. Meillä kun tausta on äipällä hämäläinen ja minulla etelä-pohjalainen, niin eihän siitä mitään tule, että yrittäisi murteella kirjoittaa.
    Mukava viikonloppu kun pääsitte reissuun. Tosin ihmeellisiä ovat nuo kokoukset, kun ei koskaan kuulla varsinaisia jäseniä. Ainoastaan ihmisiä! t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän laumassa miespuoliset on pohjoisen poikia ja naispuoliset idän tyttölöi. :)
      Varmaan olisi ollut vähän tapahtumarikkaampi kokous, jos varsinaiset kerholaiset eli toista sataa mäyräkoiraa olisi pistetty yhteen asioista päättämään! :D

      Poista
  5. Palvelijatar löysi murteesta paljon tuttuja piirteitä. Vaikka Se itse on paljasjalkainen stadilainen on Se viettänyt lapsuuden kesä- ja hiihtolomia niin Pohjois-Karjalassa kuin Kymissäkin. Myöt, hyöt ja miet on tuttuja ja tarttuivat aina mukaan Helsinkiin palatessa. Siinä oli sitten keskikaupungin skidien hyvä vinoilla, kun Palvelijattarelta miet ja siet välillä lipsahteli puheeseen. Äkkiä ne kyllä katosivat, kunnes seuraava lomakausi taas toi ne takaisin.
    Frod on upea katti. Palvelijattarella on erityinen suhde myös kissoihin. Sillä oli punainen persialaiskissa 17 vuotta. Mutta kylläpäs teillä kamut on muhkea lelu, tai siis oli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turhapa niiden naapurin skidien oli vinoilla, kun suurimmalla osalla varmasti oli juuret jossain maalla, savossa tai hämeessä! Puhekieli tasoittuu kyllä nopeasti sukupolvessa tai parissa. (Meidän Emäntä on tästä aiheesta joskus kirjoittanut gradunkin...;)
      Lelu on vieläkin olemassa. Tosin siitä saattaa pian tulla kaksi lelua, kun possun päähine on irtoamaisillaan. :)

      Poista
  6. Voe että on haaskoo tuo teejjän murre! :) Ja hyvästi selevän sae. Vaekka ohan sitä kuultu ku meejjän Mummun suku on karjalaesija. Ne kyllä sannoo sanan kulettoo että ku-let-tua, paeno viimisellä tua-tavulla. Että kyllä ne karjalaesettii kulettaa :)
    Minkä verra on lelusta vielä jälellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tietää, että voi kulettaa asioita! :)
      Lelu on alkuinnostuksen jälkeen saanut olla aika rauhassa ja siis edelleen possumaisessa muodossaan. Ei meistä oikein ole leluja tuhoamaan.

      Poista