perjantai 26. tammikuuta 2018

Lucyn ja Ronin tavarataivas

Viisi vuotta sitten kotimme täyttyi jännittävästä odotuksesta. Oli päätetty hankkia koiranpentu ja sitä varten ostettiin joitakin välttämättömimpiä tarvikkeita valmiiksi: sänky, panta ja hihna sekä muutama lelu.

Helmikuu 2013

Pennun mukana tuli pentupakkaus, johon kuului muutama kokeilupussi ruokanappuloita ja ruokakuppi.

Maaliskuu 2013

Puolitoista vuotta myöhemmin sama odotus väreili ilmassa ja uutta pentua odottamaan tilattiin uusi sänky ja hihna.

Lokakuu 2014

Myös tämä koiranpentu sai mukanaan pentupakkauksen, johon kuului lelun ja ruokakupin lisäksi joitakin ruokanäytteitä.

Lokakuu 2014

Vuosien varrella on tullut hankittua lisää "joitakin välttämättömimpiä" tarvikkeita ja viisi vuotta myöhemmin koiratarvikeinventaario näyttää tältä:

Tammikuu 2018

Normaalisti tavaroita ei tietenkään säilytetä läjässä keittiönnurkassa, mutta kun kaiken kokoaa näin yhteen, on se melko pysäyttävä määrä tavaraa. Puolustukseksi voi sanoa, että osa tarvikkeista on lahjoja tai palkintoja, esim. melko iso osa leluista, kaikki matkakupit ja yksi ruokasäkki, mutta ovathan nämä jotain tulleet maksamaankin.

"Koska olen sen arvoinen"
Mitä kaikkea tarpeellista sitten on tullut hankittua?

Koirien sängyt, hihnat ja kupit ovat edelleen samat pentuina hankitut. Pantoja on mennyt rikki ja täytynyt uusia, mutta nykyiset pannat on ostettu korvaamaan edelliset, sinänsä vielä ehjät pannat, koska nämä ovat leveämmät, pehmeämmät ja helpommat ottaa välillä pois. Pimeää varten on heijastinliivit ja kylmää ilmaa varten toppatakit. Uimista tai veneilyä varten on pelastusliivit. (Ensimmäiset takit ja toiset pelastusliivit on saatu lahjana.) Taajamassa tarvitaan kakkapusseja.

"Koska minäkin olen sen arvoinen"

Joskus ulkona likaantuu ja silloin tarvitaan pyyhettä ja joskus jopa shampoota. Turkin ja kynsien hoitoon on muutama erilainen kampa ja harja, pienet sakset tassukarvoille ja kynsisakset.

Ruokaa on useampaa sorttia, koska sama ruoka ei käy kummallekin. Toiselle pitää olla rasvatonta ja toiselle rasvaista. Puruluita on pureskelun tarvetta tyydyttämään ja herkkupaloja koulutukseen. Leluja ei välttämättä tarvitsisi niin paljoa, mutta kun koirilla ei ole tapana rikkoa leluja, ei ole ollut syytä heittää niitä poiskaan.


Se, mistä varustekilpa on saanut alkunsa, on harrastukset. Ensimmäinen innostuksen kohde olivat älypelit ja aktivointilelut. Varsinkin pentuikäisenä ja nuorena oli helppo järjestää koirille tekemistä kodin seinien sisäpuolella laittamalla herkkuja peleihin. Nykyisin pelit ovat sairaslomien (ihmisten ja koirien) pelastus. Lucyn mäyräkoirahalvauksen aikana tarjoilin osan ruuasta sille peleistä. Mäyräkoirahalvaus oli myös syy, miksi tilava häkki oli pakko hankkia, mutta nykyisin se on korvaamaton kisareissuissa. Toisena harrastuksena olivat näyttelyt ja niitä varten tarvitsi näyttelyhihnan, numerolapputaskun, pussukan herkkupaloille ja oman mukavuuden lisäämiseksi tuolin.


Mejä-harrastusta varten täytyi hankkia kompassi, leveä nahkapanta ja jälkiliina. Jotta jäljen tekeminen olisi sujuvampaa, olen ostanut ja maalannut oranssiksi 400 puista pyykkipoikaa. Ehkä vähempikin olisi riittänyt, mutta voipahan nyt tehdä kaksi täysipitkää harkkajälkeä yhtä aikaa.


Viimeisimpiä hankintoja on tehty rally-tokoa ja vesiriistakoetta silmällä pitäen.
Rally-tokoa varten meiltä löytyy kyltit, tötteröitä ja kartio, ohjaajalle essu, jonka taskuissa palkat ja hihna kulkevat kätevästi, ja Ronia varten palkkafrisbee.
On mahdollista, että Ronista ei koskaan tule oikeaa vesiriistakoiraa, mutta täysin varmaa se on, jos ei yhtään harjoittele. Niinpä tilasin pari noutodummya, että voidaan edes yrittää harjoitella sitä lajia varten. Vaikuttaisi siltä, että Ronista on hauska hakea dummyja, joten ne täyttänevät tarkoituksensa, vaikkei niiden avulla linnun noutamista oppisikaan.

Viisi vuotta ja kaksi mäyräkoiraa myöhemmin...

Koiran voi omistaa varmasti vähemmälläkin materiamäärällä, mutta kuten lähempi tarkastelu osoittaa, (lähes) kaikelle on jokin käyttötarkoitus tai vähintään selitys olemassa. Olemme myös siitä onnellisessa asemassa, että kunhan viimeiset, vielä tilauksessa olevat, tavarat saapuvat, on meillä vihdoin kaikki tarpeellinen! Ainakin... vähäksi aikaa...

20 kommenttia:

  1. Joo-o, melko juhlallinen vuori tarpeellista, kuamat. Tota noin niin, meil olis kyl viäl korkeempi keko, ku me rikotaan lelkut, niin aina pitää ostaa uusia ja usein vanhat repaleetkin jää pyäriin nurkkiin. Mut teil on kyl paljon kivoja harrastuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomaamatta kaikkea pientä ja joskus isoakin kertyy vuosien varrella. Kuitenkin meidän tavarat mahtuvat yhteen nurkkaan läjään. Ihmisten tavarat täyttävät kaikki muut nurkat ja kaapit! :)

      Poista
  2. Minä voisin tulla tekemään apuharvennusta pehmoille. Ei menisi pitkään silputa noita ihania tavaroita. Palvelijatar toteaa, että kaikki teillä on kyllä ihan selkeästi tarpeellista. Meillä on paljon pienempi kasa tavaraa siksi, että minä suoritan konmaritusta tehokkaasti, enkä harrasta muuta kuin eukon kiusaamista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Frisbeet ovat ainoa leluartikkeli, joka hajoaa meillä käytössä. Ehkä jotain vanhoja voitaisiin lahjoittaa jollekin löytöeläinkodille...

      Poista
  3. Oho! Aikamoinen tavarataivas. Pitäisiköhän tehdä omistakin varusteista? Täältä löytyisi myös valikoima vuosien aikana kertyneitä lääkkeitä - parasta ennen xx.xx...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on hyvä ehkä vähän inventoida. Löytyi jopa yksi rikkinäinen panta, joka lähti roskiin. Ja jos matkakuppeja on 5 erilaista, niin ehkä niistäkin joku jo joutaisi... :D Vanhat lääkkeet kannattaa ehkä viedä apteekkiin. Niitä ei oikein voi enää käyttää mihinkään. :)

      Poista
  4. Ensin sitä ajattelee, että ei niitä nyt paljon ole, mutta kun alkaa keräämään yhteen kasaan, niin totuus paljastuu... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ympäri asuntoa eri kaapeissa tavarat eivät paljoa huutele. Mielenkiinnosta halusin katsoa, paljonko on kertynyt koiravermeitä. Mejää varten olen ostanut itselleni vaatteita, jotka eivät ole tässä mukana, enkä ihan kaikkia kuolleitten eläinten osia viitsinyt myöskään hakea autotallista, kuten kuivattuja peuransorkkia, joita käytän mejätreeneissä. :D

      Poista
  5. He, aikamoinen leluvuori. Mutta kuten Lucy ja Ronikin tuumaa, ovat sen arvoisia ja ansainneet nuo ja vielä triplasti enemmänkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin paljon kaikkia kivoja juttuja, joita varten tarvitsee aina jonkun pienen uuden jutun, kuten viimeimmäksi noutodummyt, mutta voi että meillä on ollut pari päivää hauskaa niitä noutaessa! :D Tavallisten lelujen hankkimisesta on luovuttu. Niitä on nyt tarpeeksi. :)

      Poista
  6. Koiramaailman Konmaritus... Me niinku pidetään siitä huoli. Hoidossakin tuhottiin yksi peti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että huolehditte, että konmarilla riittää tavaroita. :)

      Poista
  7. No huh! Meekäläenen ee ylleesä helepolla hilijene vuan nyt vettää sanattomaks :) Vaekka totta se kyllä on että ootta niihen arvosija. Eekä minummielestä leluja oo millonkaa liikoo. Vuatteeta kyllä, mulla aenahhii :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leluja on hyvä olla! Ei ikinä tiedä, mitä lelua juuri haluaisi mukanaan kuljetella. Ja jos jonkun heittää pois, niin todennäköisesti mieluiten juuri sitä. :)

      Poista
  8. Kyllä sitä tavaraa vaan kertyy, näin se on. Me olemme harrastaneet kierrätystä eli edesmenneen Pimun nahkapannat, fleksi, valjaat sekä nahkahihnat ovat kiertäneet Typyllä ja Hipulla. Toki eläessään Pimu sai uudet aina tilalle. Typyn vastaavia tarvikkeita on kierrätetty Hipulle. Ystäviltä on saatu lisäremmejä ja -pantoja. Hipulle ostan pehmolelut kierrätyksestä tai Ikeasta, koska on turha hankkia hintavia koiranpehmoja, kun ne revitään parissa minuutissa riekaileiksi.

    Talvista viikon jatkoa teidän laumalle toivottelen yhdessä Typyn ja Hipun kanssa!

    Typyn ja Hipun emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä leluja ei ihme kyllä revitä kappaleiksi hetkessä. Ajan kuluessa joihinkin suosikkeihin toki saattaa tulla reikiä, mutta mitään joukkotuhoa lelut eivät ole kohdanneet. Siksi niitä on kertynytkin lelulaatikkoon.

      Me ollaan järjestyksessämme vasta mäyräkoirat nro 1 ja 2, mutta kuulemma kaikki tulevat polvet saavat kulkea samoissa varusteissa. :D

      Mukavaa viikon jatkoa teillekin! :)

      Poista
  9. Se on valmistajat löytäneet rahakkaan markkinaraon koiraihmisten elämässä. ;) Mutta onko sen niin väliä? Pääasia, että koirilla ja ihmisillä on hyvä ja kiva olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lemmikkieläimet ovat kai aika iso bisnes nykyisin. Ihmiset haluavat käyttää lemmikkeihinsä rahaa enemmän kuin koskaan ennen. :)

      Poista