Tehtävä vedessä ja metsässä

Roni: Lauantaina teimme pitkän matkan Emännän kanssa autolla. Paikan päälle päästyämme saimme alkutiedon, että pienehkö sorsalintu olisi ainakin eksyksissä metsässä ja se täytyisi etsiä ja noutaa pois ja todennäköisesti toinen samanmoinen olisi vielä joutunut veden varaankin, joten sekin olisi pelastettava. Minä odottelin autossa sillä aikaa, kun Emäntä laati suunnitelmaa keskuspaikalla.

Ensin lähdettiin tekemään metsäetsintää. Sorsaparasta oli pudonnut höyheniä maahan, joten metsän reunassa Emäntä osoitti niitä minulle ja käski minun hakea linnun. Seurasin jälkeä ja löysin oitis linnulle. Totesin heti tilanteen vakavuuden ja yritin aluksi ensiapuna elvyttää sorsaa (tai ehkä tavia) kierimällä sen päällä. (Tämän kertoi toimitusta jostain syystä puskasta seurannut paikalle osunut ohikulkija [toim. huom. laahausjäljen tekijä].) Koska lintu ei herännyt herättely-yrityksistäni huolimatta, lähdin kantamaan sitä Emäntää kohti. 

Luulin tunteneeni äkkiä pulssin linnussa, joten Emännän nähdessäni pudotin linnun maahan ja kiirehdin hänen luokseen, jotta hän voisi tulla ihmiskäsillään kantamaan lintua loppumatkan. Emäntä kuitenkin lähetti minut uudestaan matkaan. Kannoin lintua taas pienen matkaa eteenpäin, mutta pudotin taas ja jäin tuijottamaan mukana seurannutta suurikokoista mieshenkilöä. Minua alkoi epäilyttää, että yrittäisikö hän varastaa linnun meiltä. Emäntä vain jatkoi hakukehotuksiaan, joten lopulta toin linnun aivan hänen kätensä lähelle. En kädelle, mutta siihen ulottuville kuitenkin. Kuinka laiska ihminen voi olla, jos ei sen vertaa jaksa tarttua kätensä alla olevaan lintuun, vaan yrittää vaatia koiraa nostamaan asiat suoraan käteen asti? Ensimmäinen lintu oli näin saatu turvaan.

Seuraavaksi ajoimme rantaan ja jouduin taas odottamaan ensin autossa, kun mukana olleet koirakollegat kävivät ensin yrittämässä onneaan. Tuntui, ettei kukaan löytänyt pulassa olevaa lintua. Yhtä kollegaa sen sijaan ihan kunnossa oleva sorsa lähti ajamaan takaa, jolloin hän joutui kauas pois rannasta ja ihmiset saivat hänet vihdoin matkan päästä kiinni. Toinen kollega löysi veneessä soutelevia ihmisiä, mutta heilläkin oli kaikki hyvin, joten hän palasi rantaan.

Minä lähdin toiveikkaana matkaan ja uin kaislikon oikeaa reunaa. Poikkesin välillä kaislikkoon, mutten löytänyt mitään. Palasin rannalle ravistelemaan ja Emäntä lähetti minut uudestaan matkaan. Tällä kertaa uin syvemmälle ja kävin kaislikon takanakin tarkastamassa oikeaa puolta. Kävin jopa niin kaukana, että Emäntä käski jo kääntymään toiseen suuntaan. Hän yritti saada minut uimaan vielä kaislikon vasemmalle reunalle, mutta minusta se oli turhaa. Tulin pois, koska lintua ei tuntunut löytyvän.

Pienen odottelun jälkeen rannasta alkoi kuulua laukauksen ääniä ja kun vihdoin tuli minun vuoroni uudestaan, olin jo aivan täpinöissäni. Hädin tuskin maltoin istua paikallani, kun laukaus kajahti ja sitten näin veteen putoavan linnun. Vihdoin Emäntä käski hakemaan ja ryntäsin täysillä lintua kohti. Uin kiireesti sen luo ja pyrin pikaisesti lähimpään rantaan, joka oli vasemmalla oleva kaislikko. Kaislikossa oli todella vaikeaa ja raskasta uida lintua suussa kannatellen, mutta lopulta onnistuin taistelemaan meidät kovalle maalle. Kun katsoin ylös, näin järkytyksekseni seisovani silmätysten jonkin mustan jättiläisen kanssa, joka vieläpä kannatteli asetta! Siinä vaiheessa lintu putosi suustani ja juoksin kiireesti Emännän luo, jotta voisin puolustaa häntä hirviöltä. Laitoin heti puolustuslinjan kuntoon ja aloitin karkoittavan haukun. Emännän mielestä ei ollut mitään pelättävää, mutta sen sijaan minun tulisi mennä hakemaan lintu miehestä välittämättä. Minä en luottanut tähän tyhjästä ilmestyneeseen mieheen, enkä suostunut menemään enää lähellekään. Lopulta mies tuli pois kaislikosta ja uskaltauduin menemään uudestaan tapahtumapaikalle, mutta lintua en enää löytänyt. Mieleni oli niin täynnä hämmästystä ja huolta, joten tulin pois ja haukuin kaikille paikalla oleville. Emäntä kutsui minut tässä vaiheessa luokseen ja sanoi, että tämä riittääkin tältä erää, antoi minulle vähän jauhelihaa lohdutukseksi ja vei minut autoon. En tiedä, kuinka linnulle lopulta kävi, mutta todennäköisesti se jäi rantahirviön uhriksi. Valitettavasti en pystynyt pelastamaan sitä, mutta joskus on vain ajateltava omaa ja Emäntänsä turvallisuutta!

Tilaisuus oli ilmeisesti ollut samalla myös koetilanne ja suorituksiani oli arvioitu päivän mittaan. Metsästä linnun pelastamisesta eli jäljestä sain pisteitä 10/10, koska toin linnun lopulta Emännän ulottuville. Vedestä etsimistäni eli hakua oli arvostettu 7 pisteen verran (7/10), mutta koska noudossa rannalla seisonut ampuja sekoitti ajatukseni, sain viimeisestä osuudesta pisteitä vain 5/10 ja näin ollen tulokseni oli VERI2/22p. Ykköstulos oli kuulemma jäänyt pisteen päähän, mutta eipä ollut ensimmäinen kerta, kun ykkönen oli pisteestä kiinni. Tein kuitenkin omasta ja Emännänkin mielestä muilta osin loistavaa työtä, joten ei jääty yhtä pistettä surkuttelemaan.