maanantai 8. kesäkuuta 2020

Sydän suruja

Lucy: Tiistaina oli erään aikakauden päätös. Nimittäin minun kisaurani. Minulle määrättiin eläkkeellejäämispillereitä.


Viime joulukuussahan sattui niin, että tavallisella rutiinirokotuskäynnillä eläinlääkäri huomasi sydämessäni sivuäänen. Se täytyi tutkia, joten kävin sydänultrassa (Sydämen asialla). Nyt oli kontrollikäynnin vuoro. Emäntä tietysti toivoi, että eläinlääkäri toteaisi, ettei muutosta olisi tapahtunut ja kaikki olisi jatkunut kuten tähänkin asti, mutta niin ei ollut. Kuuntelemalla jo eläinlääkäri sanoi sivuäänen voimistuneen ja kuuluvan nyt laajemmalla alueella. Ultrakuvat paljastivat myös, että virtaus takaisin vasempaan eteiseen oli voimakkaampaa ja eteinen oli laajentunut eli kysessä on sydämen vajaatoiminta.


Sivumennen sanoen minä olin muuten todella kiltti potilas, vaikka annoinkin ilmeideni kertoa sisimmät tuntemukseni, kun hoitajat ajelivat minulle turkkiin kurkistusluukun sydämen kohdalle, pitivät minua kiinni ultran ajan, jossa siis kylmä ja kostea instrumentti liukui niljaisena ihollani, ja lopuksi mokomat tökkäsivät minusta vielä putkilollisen vertakin ulos. Eläinlääkärikin nauroi ilmeilleni, vaikka hän näkee varmasti kymmenittäin koiria viikon aikana.


Sitten minulle määrättiin kasa lääkkeitä, kuten kunnon eläkeläismummolle kuuluukin. Sydänlääkitys aloitettiin saman tien ja sitä jatketaan loppuelämän ajan. Kuurina saan myös vatsansuojalääkettä, koska olen välillä oksennellut tyhjää vatsaani. Hengitystiheyttä pitää myös tarkkailla, koska siitä huomaa, jos vaiva pahenee, ja sitten avuksi otetaan myös nesteenpoistolääkitys. Niitäkin saatiin jo varuilta mukaan.


Lääkitys ei ole alkanut kauhean lupaavasti. Vatsansuojalääkkeistä huolimatta oksentelin jo ensimmäisenä päivänä, kun sain ensimmäiset lääkkeet ja jatkoin oksentelua melkein koko yön. Toisena päivänä oksensin myös illasta ja oksensin taas kymmenkunta kertaa myös yöllä. Emäntä soitti uudelleen eläinlääkärille. (Hoitava lääkäri oli juuri lähtenyt nauttimaan ansaitusta kesälomastaan, mutta onneksi hänen asiakkaitaan oli määrätty hoitamaan toinen lääkäri.) Tämä elli ehdotti, että lääke murskattaisiin ja tarjoiltaisiin ruuan mukana. Tällä tavoin lääke ei imeydy aivan niin hyvin, kuin ohjeiden mukaan tuntia ennen ruokailua annettu purutabletin puolikas, mutta hän kertoi, että jotkut koirat oksentavat mekaanisen ärsytyksen takia kaiken kovan, joka joutuu vatsalaukkuun. Normaali reaktio sinänsä, koska esim. sudetkin oksentavat vaikkapa luunpalat, jotka ovat joutuneet vatsaan, mutta tässä tapauksessa reaktio aiheuttaa ikävää pulauttelua. Ruuan sekaan murskaaminen on auttanut jonkin verran. En oksentele enää niin paljoa, mutta harmittavasti silti edelleen päivittäin. Jos tilanne ei korjaudu, niin eläinlääkäriinhän tässä on taas oltava yhteydessä.

Loppuelämän ensimmäinen pilleri

Kisauran lisäksi jouduin jäämään eläkkeelle kaverikoiran ja lukukoiran hommista. Äkkiä se voikin elämä muuttua toisenlaiseksi. Hyvässä lykyssä edessä voi olla toki vielä monia iloisia yhteisiä eläkeläisvuosia. Minähän olen vasta 7,5 vuotta. Kunhan vain tämä maha alkaisi toimia normaalisti...

Näin hirveästi troppia!

Hetkinen... 100 pilleriä jaettuna kahtia... sehän tarkoittaa 200 herkkupalaa!

12 kommenttia:

  1. Voe Lucy...sinä ihana riepurukka...<3 kurjoo on syvänvaevat. Vuan onneks niihinnii liäkitys löötyy. Ja toevommukkaan se mahahhii siitä raahottuu.
    Eläkepäevättii voepi olla oekeen mukavija ja voepi tehä haaskoja juttuja vaekkee ennee töetä pystyskää tekemään :) Työ on tärkeetä vuan terveös vielä tärkeempätä. Roni tekköö nyt hommat ja sinä suat olla piäsniekkana piältä kahtomassa :) Lämpimät lipasut laetan sulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iivari! Tällä hetkellä tuntuu tuo maha vaivaavan enemmän kuin sydän. Saisi mokoma pitää vaivalla syödyt eväät sisällään!

      Ei tuo eläkeläisyys muuten niin harmittaisi, mutta kyllä vähän ärsyttää katsoa vierestä tuota Ronin sohlaamista, kun ei voi itse enää mennä näyttämään, miten niitä hommia tehdään ja tuloksia kerätään. Mutta jospa sekin siinä ajan kanssa kehittyisi ja jonakin päivänä vielä kakkonen olisi ykkönen. Ja hyviä neuvojahan minulta löytyy roppakaupalla, miten olisi pitänyt tehdä... ;)

      Poista
  2. Voi surkujen surku. Onpa harmi, että alkoi tuollainen lääkesirkus! Ja tosiaan kun sinä tyllerö et ole mikään vanhakaan vielä. Ja vielä oksenteluakin, vaikka se varmaan onneksi siitä kuitenkin ennen pitkää tokeentuu. Nyt vaan iloisia hömpöttelyjuttuja ja jätä raskaammat hommat velipojalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuten tässä varmaan pärjäisikin, mutta viikon jatkunut oksentelu alkaa rasittaa jo kaikkia. Sitä oksua kun on tullut jo lattian lisäksi sänkyyn ja matollekin. Siivoamista riittää. Toivottavasti siihen jokin ratkaisu pian löytyy.

      Poista
    2. Voi sentään. Kyllä se oksentaminenkin pitkän päälle hankala vaiva on, siinähän ei sitten tiedä, että onko siellä elimistössä riittävästi nesteitä ja energiaa tai että uhkaako esim kuivuminen. Plus, että potilaan olo on varmasti kovin ikävä :( . Luin alta, että olet nyt paussannut lääkkeen, toivottavasti oksentelu loppuu ja lääkityskin lähtee hyvin käyntiin kun massu on rauhoittunut.

      Poista
    3. Joo tänään jätettiin lääkkeet pois, kun olo ei muuten rauhoittunut. Kerran on koiralla ollut vatsahaava lääkkeistä (verta tuli molemmista päistä), niin sitä ei todellakaan haluta uudestaan. Tänään on ollut jo heti parempi päivä. Rauhoitellaan tilannetta vähän aikaa ja kokeillaan sitten uudestaan.

      Poista
  3. Nyt ei ollut mukavia uutisia. Mutta miten jos ihan vaan harrastat jälkihommia, omaan tahtiin ja helpossa maastossa, kävisikö se liikaa sydämelle? Vai onko kilpailut ohi vaan sen takia, että käytät lääkkeitä? Joko vointisi on parempi? Kysellään täällä ihan tyhminä, kun ollaan huolissaan sinusta, Lucy-neiti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omaksi iloksi omaan tahtiin oman voinnin mukaan saa tietenkin onneksi vielä harrastaa! Virallisiin kisoihin ei vain saa osallistua, koska sydänlääke katsotaan dopingiksi. Ja muutenkin Kennelliiton alaisessa toiminnassa mukana olevien koirien on oltava terveitä. Mikä on tietenkin oikein järkevä lähtökohta!

      Nyt on takana ensimmäinen oksentelematon vuorokausi viikkoon, että pieni toivon kipinä olisi siitä, että elämä alkaisi asettua uusiin uomiinsa. Rauhassa tässä seuraillaan, mihin suuntaan vointi kääntyy.

      Poista
  4. Voi, onpa harmillista. Tuollaiset sydänvaivat ei ole mukava juttu ollenkaan. Toivottavasti vointisi on jo parempi. Ikävää, kun lääkkeistäkin saa kaikenlaisia sivuvaikutuksia.

    Sinulla alkaa nyt uusi elämänvaihe eläkeläisenä. Nauti päivistä ja leppoisasta elosta. Hyviä vointeja!

    Hipun ja Mytön emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä ei oikein lupaavalta näytä. Viikon oksentelun jälkeen lääkkeen anto on pitänyt keskeyttää. Yritetään viikon päästä uudestaan, kun maha on saatu välillä kuntoon.

      Olosuhteisiin nähden koira voi kuitenkin hyvin. Jaksaa käydä ulkona ja vahtia pihaa. :)

      Poista
  5. Lucy kaunotar, onpas kelju lääkitys kun noin käy vatsaan. Ihan hyvä pitää paussia ja aloittaa sitten se lääkitys uudelleen. Voisikohan sen aloittaa asteittain, pienemmällä annoksella? Naapurin jackrussel 17v on syönyt ell:n suosituksesta ihmisillekin sopivaa närästyslääkettä pieniä annoksia,koska muut lääkkeet käyvät vatsaan (veristä ulostetta). Närästyslääkkeestä on ollut apua. Me pidetään peukkuja, että vatsasi rauhoittuu ja pääset kaikin puolin hyvään kuntoon, ihana Lucy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin on ollut närästyslääke sydänlääkkeen kaverina, mutta sekin jätettiin nyt pois, koska senkin haittavaikutuksina mainittiin oksentelu. Nyt on masu ollut kunnossa. Saa nähdä, mitä käy kun jossain vaiheessa lääkitystä taas vähän kerrassaan kokeillaan aloittaa uudestaan...

      Poista