keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Chillailua frendien kanssa

Kun sateesta ja keittiönkaappisiivouksesta selvittiin (me selvittiin siitä aika vähällä: toinen nukkui olohuoneessa ja toinen makuuhuoneessa), lähdettiin koirapuistoon ja ilmakin oli kirkastunut. Sovitut treffit olivat Snoopyn ja hänen emäntänsä kanssa, mutta ihan pyytämättä saatiin tavata myös Luca ja Vallu.

Roni ja Luca
 Lucy-neiti yritti hukuttaa Lucan isännän kielisuudelmiin ja kun mies näytti olevan hätää kärsimässä mäyräkoiran kiintymyksen edessä, niin Emäntä joutui käskemään Lucy-neidin pois.

Minä olisin vain putsannut hänen nenänsä! Tiedä, milloin sekin nenä on viimeeksi saanut kunnollisen syväpuhdistuksen.

Jaa minusta on taas vaan istuskelukuvia. Kyllä minäkin juoksin! Hetken.


Roni ja Snoopy
Sinun kanssasi taas oli hätää kärsimässä Snoopy-tyttö! Leikki kuumeni välillä niin villiksi orgiaksi, että Emännän oli otettava Mustaa alamaista niskasta kiinni.

Minä muistan ihan selvästi, että joskus Snoopylla oli juoksut!

Olivathan ne JOSKUS, mutta siitä on jo kuukausia aikaa! Haistelisit tarkemmin.


Vallu tervehti kaikkia kohteliaasti ja olisi halunnut leikkiä jommankumman tytön kanssa, mutta Musta alamainen oli varannut Snoopyn itselleen ja minua ei niin kovasti huvittanut vieraan pojan kanssa leikkiä, joten hän joutui vähän tyytymään sivusta katselemiseen.


Eilinen oli autoilupäivä, kun käytiin tervehtimässä taas Mestarin isovanhempia. Mestarit olivat aika tylsiä, eivätkä antaneet isovanhempien antaa meille juuri mitään herkkuja. Vain vähän perunaa, makkaraa ja kakkua.

Minä ajoin.

8 kommenttia:

  1. Nyt on jämäkän näköinen kuski ollut matkassa !:) Sujuuko myös tankkaaminen vai pyydätkö ihmisiä hoitamaan ne likaiset hommat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mestari oli tuossa juuri tankkaamassa. Hankala puristaa bensapistoolia, kun ei ole peukaloa... ;)

      Poista
  2. Kovasti on mallikasta menoa teillä taas ollut! Minulta on tainnut ajokortti mennä vanhaksi ja Palvelijatar on luopunut jo kauan sitten autosta, joten julkisten varassa me ollaan. Minä olen hidastellut lenkeillä ihan tylsyyttäni. Kotona on ollut pakko komentaa Palvelijatar pallopeliin. Se vain lukisi lehtiään ja kirjojaan. Kyllä Sen leikkimään saa, kun osaa konstit. Piiitkä ja haikea katse, etutassu Sen polven päälle ja hiljainen 'wiuf?'. Heti heltyy ja sitten pelataan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi.. Tuollaisen leikkiin kutsun edessä meidänkin Emäntä olisi sulaa vahaa! :D Siinä ei enää kirjat kiinnosta, jos suloinen mäyräkoira on seuraa vailla. :)

      Poista
  3. Sanomatahhii selevvee kuka on ollunna kuskina. Nii on miärätietonen asento ja ilime :)
    Onse mukava ku sielä on teellä paljo kaverija. Kaveriin kansa voepi tehä kaekellaesta mukavata taekka iha olla vuan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuskinpenkki houkuttelee meitä aina, jos jompikumpi mestareista nousee siltä. Siitä jotenkin maisemakin avautuu toisella lailla.
      Se on mukavaa, että täällä on paikka, jossa tapaa kavereita. Ja Emäntä on tyytyväinen, kun olemme myös uusille koirille ystävällisiä, joten meidät uskaltaa päästä tutustumaan puistossa myös uusiin tuttavuuksiin. (Mitä nyt Lucy-neiti joskus liian tuttavallisille pojille vähän napsauttaa hampaitaan...)

      Poista
  4. Mukavannäköst puuhailuu toi chillailu ja kivannäköst menoo muutenki. Siinähän on ilmiselvästi Suamen komein kuski. <3 Viikonloppuja! -Elli-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elli! Omastakin mielestäni olen aika kelpo kuski, vaikkei jalka ihan kaasulle ylläkään... :)

      Poista