Kuvausretki uhkasi kääntyä traagiseksi, kun Musta alamainen ryntäsi äkkiä oudosta päähän pistosta satama-altaan epämääräiselle jäälle. Suurimmalta osalta altaassa on jäätä, mutta myös mustia sulia. Tällä kertaa jää onneksi kesti.
Harmaaseen lumisadepöppyrään aukesi äkkiä auringon valoa.
Lucy-neiti keräsi tällä kertaa itseensä kaikkien aikojen lumipallopanssarin.
Minun etulumimaskini oli paljon maltillisempi.
Lähdettiin rohkeasti viemään tutkielmaa myös abstrakteille tasoille, jotta kaikki mäyräkoiruuden ulottuvuudet pääsisivät paremmin mukaan keskusteluun. Mäyräkoirassahan on kuitenkin paljon myös sellaista, mitä silmä ei näe ja jonka vain sydän aavistaa. Normaalia rikkomalla koemme pystyvämme paremmin ilmaisemaan tätä salattua puolta ja houkuttelemaan katsojan mukaan ajatusleikkiin.
Parempi Mestari yritti sitten lähteä sooloilemaan jollekin jääpuikkosivuraiteelle...
...mutta me palautettiin hänet hyvin pian takaisin asian ytimeen. Eli meihin.
Kuvausretken jälkeen iltaruuan sekaan oli ilmestynyt tuollainen pallukka!
Kerrassaan ihania pallukoita!
Perjantai-illan kruunasivat rally-toko-treenit! Vuoroa odotellaan takit päällä. Ekalla kerralla olin tuolla ilman takkia ja naiset kyselivät minulta, että eikö minua palella, niin Parempi Mestari on varmuuden vuoksi siitä lähtien pukenut meille takit päälle, etteivät muut ihmiset pitäisi häntä julmana, kun kaikilla muillakin koirilla on takit. Onhan tuolla vähän viileä istua paikallaan, mutta ehkä nyt ei ihan kylmettymään ehtisi yhdessä tunnissa.
Tällä kertaa ei makuujuttuja ollut ollenkaan, joten harjoitukset sujuivat hyvin. Tosin yhtenä tehtävänä oli "Houkutus" eli lelu ja rasiallinen lihapullia. Ekalla kerralla käytiin tsekkaamassa ne, mutta toisella kerralla maltettiin jo kulkea sävyisästi ohi.
Tänä aamuna paistoi aurinko, joten Parempi Mestari nappasi jo aamulenkille kameran mukaan. Ja ilmeisesti se olikin tämän päivän ainut aurinkoinen hetki. Nyt jo sataa taas lunta harmaalta taivaalta.
Minä en ensin oikein ilahtunut viidestä pakkasasteesta, kun minut oli juuri huijattu sängystä peiton alta Mestarin lämpöisestä kyljestä pois. Mutta menettelihän se sitten.
 |
| Joko on minun vuoroni?! |
Tämä puistonpenkki on Paremman Mestarin suosikkikuvausrekvisiitta. Ja mikäs sillä on poseeratessa. Siinä samalla on hyvä vahtia ympäröivää maailmaa, kun Parempi Mestari pyörii kameroineen ympärillä.
Peuhattiin myös vähän. Tässä minun leikkiin kutsuni korvat luimussa hetki ennen hyökkäystä.
Minä varastin Paremman Mestarin lapasen ja pöllytin sitä kunnolla. Tämä tapa on jäänyt minulle pentuajoista. Muuten en yleensä koske Mestareiden tavaroihin, mutta lapasia en voi vastustaa.
On kyllä upeita kuvia teistä, taas. Hih hih, Lucy-neidin ilme on verraton, kun lapanen saa kyytiä.
VastaaPoistaKiitos! Hillitytkin mäykkyneidit osaavat toisinaan laittaa ranttaliksi. ;)
PoistaKylläpäs on hienot lumipallot turkissa, ihan taideteos :)
VastaaPoistaIhanaa kun aurinko paistaa ja valkeat hanget ja tietty lutuset mäykyt :)
Lunta tarttuu nyt joka lenkillä turkkiin, kun lämpötila on sellainen nollan paikkeilla ja lumi todella tarttuvaa hötöskää.
PoistaAurinko saisi kyllä mielellään paistella useamminkin. :)