Onnistumisia ja epäonnistumisia

Oppiminen, kuten tiedätte, ei aina etene tasaisesti. Uutta taitoa opetellessasi voit välillä onnistua yli oman tasosi, toisinaan palata jopa omaa todellista tasoasi alemmalle tasolle. Lyhyellä aikavälillä voi näin ollen näyttää, ettet osaa enää sitäkään, minkä viime kerralla osasit. Siksi oppimista olisi hyvä tarkastella pidemmällä aikavälillä, koska näin huomaat paremmin muutoksen lähtötasoosi.

Hyvin alkaneella rally-toko-uralla tapahtui eilen siis väistämätön eli notkahdus. Minä en halunnut mennä maahan. Ainakaan pitkäksi aikaa.

Enkä minä.

Käväisin maassa ja pomppasin sitten heti pystyyn. Ei puhettakaan, että olisin maata pötköttänyt siellä kylmällä hallin keinonurmella niin kauan, että Emäntä ehtii kiertää minut.

Sama juttu.

En yhtään ihmettele, että yksi suomalaisten lähes kansantaudeista on nykyisin masennus. Sen sijaan, että Emäntä olisi iloinnut kaikista niistä 15 kyltistä, jotka onnistuivat ja joiden aikana yhteistyömme oli, jos ei nyt saumatonta, niin ainakin hyvin huoliteltua, niin hän suri sitä yhtä kylttiä, jonka tehtävä ei onnistunut, koska oli vielä liian vaikea käsittää meille. Tai malttaa niin jännittävässä tilanteessa.

Rakas Emäntä! Jos siis aiot harrastaa mäyräkoiran kanssa, älä unohda hetkeksikään, että harrastat mäyräkoiran kanssa! Me emme ole mitään käskynnoudatusrobotteja. Meidän toiminnassamme on paljon enemmän ulottuvuuksia. Meidän esi-isämme ovat taistelleet yksin kettuja ja mäyriä vastaan metrien syvyyksissä maan alla pimeässä jo kauan ennen kuin mitään rallyja ja tokoja on keksitykään. Kun sinä sanot: "Maahan!", minä mietin: "Onko se järkevin tapa tehdä tämä asia?"
    Jos aiot käyttää harrastekoiranasi mäyräkoiraa (jota toki kovasti toivomme ja suosittelemme Mustan alamaisen kanssa. Yritämme parhaamme mukaan olla parhaita mahdollisia harrastemäyräkoiria!), niin älä ota itseäsi liian vakavasti. Älä ota harjoittelua liian vakavasti. Äläkä ehdottomasti ota mäyräkoiriasi liian vakavasti! Kun osaat nauraa itsellesi ja ehkä vähän hyväntahtoisesti meillekin, ja et välitä, mitä muut ihmiset koiranohjaajataidoistasi ajattelevat, niin meillä on varmasti monia hauskoja harrastehetkiä edessämme.

Niin tarkoittavathan nämä "hauskat harrastehetket" herkkuja, Lucy-neiti?

Joo tarkoittavat. Yritin vain motivoida tässä Emäntää enemmän tekemisen kuin herkkujen kautta. Toisaalta voisihan toimia paremmin, jos hänkin saisi jotain herkkuja palkinnoksi?

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!