Lämpöinen tallustelupäivä

Huumorinkukka se on kaunein kukka.

Mutta suotakoon Emännälle hänen yksinkertaiset hupinsa, koskapa oli hän niin jalomielinen tänään, että otti meidät mukaansa töihin! Ilmeisesti hänen työtään on kävellä aurinkoisella ilmalla ympäri kylää nuorisolauman kanssa. Meitäkin talutti ainakin kymmenkunta erilaista hihnanjatkoa. Yhdet tytöt yritettiin viedä rusakkojahtiin, mutta Emäntä käski tyttöjä vain vetämään meidät takaisin tielle. Ilonpilaaja... Kyllä tytöt olisivat meidän vauhdissa juosseet, kun tuntuivat olevan paljon kevyempi jalkaisia kuin meidän Emäntä.

Saatiin me sentään nuotiomakkaraa! Yksi toisensa jälkeen nuoret murtuivat tiiviin kerjäyskatseemme alla ja kysyivät Emännältä, saako koirille antaa pienen murun makkaraa. Emäntä on tottunut kerjäämiseemme, mutta nuorten kohdalla hänellä on onneksi heikko kohta, eikä hän hennonnut kieltää yhdenkään makkaranjakajan lahjuksia. Että loppujen lopuksi saatiin ihan kelpo saalis.

Neljän tunnin auringossa käyskentelyn jälkeen olo on aika raukea. Välillä käytiin myös uimassa. Tai kahlaamassa, kun hihna ei riittänyt pidemmälle uimareissulle. Illalla käytiin vielä torkkumassa rannalla kentän laidalla puun varjossa, kun Emäntä kävi lyömässä tuttujensa kanssa palloa verkon yli. Kummallinen laji, johon jostain syystä ei sovi irrallaan kirmaava mäyräkoira. Me pidettiin siinä toisella korvalla vähän vartiotakin ja haukuttiin, kun epäilyttäviä koiria ulkoiluttajineen yritti tulla liian lähelle häiritsemään ihmisten peliä. Onnistuimme tehtävässä sataprosenttisesti.