Sivut

perjantai 9. joulukuuta 2016

Pitkäselkäinen hälytysjärjestelmä



Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin, kun ei päästetty ovelle haukkumaan! Rapusta kuului ties mitä kilinää ja kolinaa, mutta Emäntä vain topakkana seisoi eteisessä kuin tammi eikä laskenut ohitseen oven eteen haukkumaan ja ulisemaan.
    Aikaisemminhan on ollut jo näitä käskyjä "Lucy, hiljaa", "Anna olla, Lucy.", "Ei hauku!" ja nyt tämä uusi konsti, että Emäntä tulee vain eteen seisomaan hiljaa ja ottaa joka haukahduksella askeleen eteenpäin, niin ettei meidän Mustan alamaisen kanssa auta kuin siirtyä syrjään monesti aivan eteisen toiseen päähän asti. Eihän sieltä kaukaa oikein edes kuule, että mitä käytävässä tapahtuu ja menee jotenkin maku koko haukkumisesta. Joskus ei enää jaksa sängystä tai sohvalta mukavasta asennosta edes rynnätä ovelle, kun haukkumisen riemu kuitenkin tyssää tuohon tylsään Emännän tönöttämiseen.
    Että kenestä se on sitten taas tämäkin mukavaa? Kyllä ei minun mieleni mukaisesti ainakaan ole tämä asia!


8 kommenttia:

  1. Nuin sitä pittää Lucy-neeti! :) Mikä itehillintä ja asento. Siinon oekee mielesäpahottajan malli. Määräkoerat on kuulema niitä mielesäpahottajien uatelija. Sano tuo immeenen. Joka ihastelj teejjän emännän konstija suaha määräkoera hilijaseks.Kokkeelkoopaan vuan huvikseen meekäläeseen... hihi...siinä sille urakkata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehon kieli kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... tuossa on jokunen tuokio tönötetty toisiamme mittaillen. Mielestäni henkinen voitto on minun, vaikka Emäntä onkin haukkumattomuudesta tyytyväinen.

      Poista
  2. Nyt tuli varmasti tännekin tuo konsti testiin. Hyvä, että tiedän mitä on tulossa. Sanon kuin Iivari, että kokeilkoonpa huvikseen minuun... katsotaan kumpi ensin uuteen leikkiin kyllästyy ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aluksi se tuntuu hämmentävältä, ikään kuin Emäntä omistaisi oven eikä haluaisi koiria haukkumaan sille, mutta kannattaa valita hetki, jolloin ihmisellä ei olisi aikaa seistä hiljaa paikallaan eteisessä, kuten kun hän on paistamassa jotain tai kiireessä lähdössä tai jotain sellaista. Silloin hänen päättäväisyytensä voi horjua. :)

      Poista
  3. A-p-u-v-a, hukastiin me, kun taas äippä totes, että nyhän te paiskasitte konstilla oivalla. Meinaan meijän äipältäkin onnistuu tommonen tammimainen tönötys. Tommoset ovikellon kilkatukset ja kaikenmoiset rapistukset laukasee AINA hirmeen vahtiviätin ja uteliaisuuden, jota sit muut perheenjäsenet yrittää ÄÄNEKKÄÄSTI tukahduttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on ollut sama kuvio. Siksi tämä hiljaisuus onkin niin outoa. Juttu menee jotensakin niin, että me haukahdetaan, Emäntä tulee eteen, pakottaa meidät väistämään kävelemällä kohti ja kun haukku lakkaa, jökötetään paikallaan, kunnes mäykyt kyllästyvät ja lähtevät omiin puuhiin tai käyvät makaamaan. Voitte uskoa, että tässä ekoilla kerroilla kesti sellaisen varttitunnin verran ennen kuin Lucy-neiti antoi periksi, mutta nyt jo lyhyempi ovella pyörähdys riittää. :)

      Poista
  4. Pitkäjänteisyyttä nuo kouluttamiset vaatii, sekä kouluttajalta että koulutettavalta mutta tulos palkitsee molempia :)

    VastaaPoista