Sivut

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Kuvahaaste kesästä

Myrsky ja Tuisku haastoivat kamut kertomaan näin joulukuun kunniaksi kesästä, ja koska ei olla ennen mihinkään haasteisiin osallistuttu, niin nyt tekee mieli kokeilla. Kesää on sitä paitsi hauska muistella nyt, kun ulkona vain sataa.



Joka aamu aamulenkillä käytiin tervehtimässä lähellä asuvia possuja. Kesän aikana meistä tuli jo ihan hyviä tuttuja. Jossain vaiheessa syksyllä possut sitten muuttivat pois. Mitähän heille mahtaa kuulua näin joulun alla?




Välillä vietettiin rantsupäiviä tai käytiin muuten vain uimassa. Tai siis minä kävin. Lucy-neiti ei oikein nauti uimisesta. Hän ottaa mieluummin aurinkoa rannalla. Muutaman kerran käytiin uimassa hyvän ystäväni labradorinnoutaja-Lakun kanssa. Hän se vasta on kova poika uimaan!



Emännän ja muutaman ihmiskaverin kanssa käytiin heinäkuun alussa vaeltamassa keski-Suomessa. Vaeltaminenhan on vähän niin kuin lenkkeilyä, mutta kestää kauemmin. Jännintä oli nukkua teltassa. Yöllä kuului kaikenlaisia pelottavia ääniä, joihin täytyi reagoida. Emäntä ei ollut ottanut meille mitään kunnollista nukkuma-alustaa mukaan! Onneksi hänen telttakaverillaan oli mukana tyyny, niin minä työnnyin yöllä hänen viereensä nukkumaan. Tai päällensä.


Kesällä vietettiin paljon aikaa Roosa-tädin kanssa hänen kotonaan tai mökillä. Juhannuksenakin olimme mökillä. Ja sitten oli se kummallinen päivä, kun yhtäkkiä Ninni saapui elämäämme!

Mehän käytiin eilenkin pikaisesti moikkaamassa Ninniä ja Roosa-tätiä. Me painimme Ninnin kanssa koko parituntisen, jonka olimme yhdessä.

Käytiin kesällä joissakin näyttelyissäkin ja mätsäreissä. Kehistä ei ole kuvia, kun ollaan yleensä aina vain keskenämme liikkeellä, eikä Emäntä voi samalla esittää koiraa ja kuvata, mutta tässä kuva eräältä näyttelymatkalta, jossa olimme yötä Sissin, Satsan ja kuvassa olevan Mansin luona.

Minä kävin elämäni ensimmäisissä mejä-kokeissa. Taisivat ne olla ensimmäiset Emännällekin. Sain tuloksen Avo1 (45/50p). Jonkin verran siis myös mejäiltiin kesällä.

Minun uusi harrastukseni ja intohimoni oli kesällä frisbeegolf. Paikallisella frisbeegolfradalla ei yleensä ole ketään muita pelaamassa, niin minä saan etsiä Emännän apuna kiekkoja. Tosin loppukesästä aloin käydä niin kuumana lajiin, etten malttanut enää vain näyttää frisbeen sijaintia, vaan halusin myös vähän kuljettaa sitä. Että sitten ei jostain syystä enää mentykään pelaamaan.

Minun uusi harrastukseni sen sijaan... No vitsi vitsi. Ei minua otettu mukaan moottoripyöräilemään, vaikka ihan mielelläni olisin lähtenytkin.

Tämmöisiä juttuja me siis tehtiin viime kesänä. Nähtiin usein koirakavereita ja lenkkeiltiin joka päivä.

4 kommenttia:

  1. Oottekin jättäneet moneen paikkaan tassunjälkiä ja nauttineet kesästä riamuiten. Juu, ja pitäähän se nyt pehmee tyyny olla yäretkillä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä oli kyllä mukava. Ei tässä syksyssä/talvessakaan nyt sinänsä mitään vikaa ole, mutta pimeä, märkä ja kylmäkin kaventavat vähän harrastusmahdollisuuksia. Tai vievät ainakin Emännältä viitseliäisyyttä. ;)

      Poista
  2. Teillähän on ollut mukava ja touhukas kesä! Tuo telttailu olisi varmasti tosi mielenkiintoista. t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo telttailu on mukavaa! Ainut miinus reissussa oli ehkä sohvan puute. Kukaan ei ollut muistanut pakata sitä mukaan. Mutta Lucy-neiti sai sitten iltanuotiolla sentään luvan istua penkillä, niin kuin ihmisetkin, niin se vähän helpotti sohvantuskaa.

      Poista