Viikonlopun ykkösjutut

Viikonloppuna ehti tapahtua paljon kaikenlaista, kun oltiin pitkästä aikaa Ninnin ja Roosa-tädin luona.

Heti perjantai-iltana minä pääsin mukaan laskemaan verkkoja. Yksi syy oli, että eräs Nino-herra tuli leikkimään Ninnin ja Roosa-tädin kanssa ja hän ei ilmeisesti oikein sulata toisia poikia, joten oli yksinkertaisinta ottaa minut mukaan verkonlaskuun. Toisaalta asian voi nähdä niin, että minua tarvittiin laivakoiraksi siltä varalta, että verkkomerkki olisi vaikka täytynyt käydä hakemassa uimalla takaisin veneeseen. 

Roikuin koko matkan jollain puolella venettä, että ehdin nähdä kaiken mahdollisen. Pelastusliivit eivät tietenkään olleet mukana, kun Emäntä ei arvannut meidän menevän veneilemään, mutta vesihän oli vielä lämmintä ja minä osaan uida. Enkä lopulta siis edes käynyt uimassa, kun siihen ei ollut tarvetta.

Ihmiset ihastelivat iltaruskoa. Minä en yleensä ole noista taivaallisista asioista niin kiinnostunut.

Lauantaina minä jäin Ninnin ja Roosa-tädin luo ja me kävimme kävelyllä metsässä ja lämmittämässä mökkiä.

Minä kävin jo kolmannen kerran samalla viikolla Match Show'ssa Emännän kanssa. Ja niinhän sitä sanotaan, että kolmas kerta toden sanoo. Olin sinisen nauhan saaneiden pienten aikuisten ykkönen! 

Lopuksi kaikki ykköset kerätään aina BIS-kehään eli valitaan Best in Show. Siihen asti olin jaksanut seistä sojottaa esimerkillisen tunnollisesti asennossa, mutta loppukehä oli jo liikaa. Yritin vain katsastella lähintä puskaa, johon voisi käydä vihdoin ja viimein lirauttamassa ureaansa, enkä jaksanut syödä enää herkkupalojakaan, mutta Emäntä sanoi, että oli jo hieno suoritus, että olin ylipäätään ykkönen jossain. Meidän paras mätsärisaavutus ikinä.

Tapahtumassa sai myös käydä valokuvassa. Tässä minun virallinen studiopotrettini!

Illalla saunottiin mökillä. Kävin ottamassa pienet löylytkin, mutta parasta on köllötellä pukuhuoneessa Emännän vaatekasan päällä.

Sunnuntaina kokeiltiin sellaista uutta lajia kuin agility. Ninni ja Roosa-täti olivat saaneet Aki-herran vanhat esteet lahjaksi ja Emäntä teki pihalle radan, jossa kaikki pääsimme kokeilemaan lajia. Radasta ei valitettavasti ole kuvia (Videokuvaa on, mutta Emäntä ei kuulemma halua laittaa sitä näytille, kun hänellä on jalassaan tyhmännäköiset housut. Taas yksi syy, miksi turkki on parempi kuin vaatteet. Turkki ei koskaan näytä tyhmältä.), mutta lavastettiin muutama este, että näette, kuinka hauskaa meillä oli.

Roosa-täti oli kaikkein taitavin ja vauhdikkain, koska hän on ennenkin hyppinyt esteitä. Tai hän oli vauhdikkain, kunnes...

Emäntä houkutteli minut ensimmäisellä kierroksella tekemään temppuja ruokapalkalla. Tein radan läpi kerran miten kuten ja jäin sitten istumaan. Oli niin paljon uutta ajattelemista kepeistä ja renkaasta ja kaikesta, eikä ruoka totta puhuakseni ihan kauheasti motivoi minua. Mutta sitten Emäntä nappasikin esiin frisbeen! Sitten mentiin niin tukkaputkella ja korvat hulmuten, ettei Emännällä meinannut riittää vauhti pienen pihan päästä päähän. Yhtäkkiä agility olikin todella hauskaa!

Kateelliset joutuvat odottamaan vuoroaan aidan takana.

 Meille kaikille uusin juttu oli keppien pujottelu. Keppien lisäksi meillä oli putki, jonka läpi mentiin ja sitten kolme tavallista estettä ja rengas. Minun ei annettu hypätä renkaasta ja minun "esteissänikin" oli vain rima maassa, mutta kuuliaisesti menin esteen "yli" eli tuosta portista, kun Emäntä käski hyppäämään. Tai muutaman kerran rima oli esteen jalkojen päällä, että sain hypätä muutaman sentin.

Agility vei mehut aika tehokkaasti koirakansasta, joten loppu sunnuntaipäivä otettiin hyvin rennosti.

Roosa-täti vartioi pihaansa kopin katolta.

Näinkin rennosti voi hoitaa velvollisuuttaan.

Ninni antaa yleensä Roosa-tädin hoitaa suurimman osan vartiointihommista.

Minä ja paras ystäväni Ninni. Tyttö ja poika voivat ihan hyvin olla bestiksiä!

 Ninnille oli käynyt edellisenä viikonloppuna pieni onnettomuus, kun leikkiessä toinen koira oli raapaissut hänelle etutassuun syvän haavan. Hänellä oli tikkejä jalassaan, joten me leikittiin ihan ihan varovasti täysillä koko viikonloppu pihaa ympäri juosten ja rakennusten ali kirmaten. Minä purin sitä tikattua jalkaa vain hyvin hiljaa.